Uupuneet opiskelijat – kitisevät kaljankittaajat?

Opiskelijoiden väsymyksestä ja kiireestä syytellään usein opiskelijakulttuuria, joka kuluttaa loppuun opiskeluun tarkoitetut voimavarat, Mari Pynssi kirjoittaa kolumnissaan.

Viimeisen kahden viikon aikana olen tehnyt yhteensä lähes 150 työtuntia. Ikean Lack-hyllyn päälle tarkasti sijoiteltujen, rippilahjaksi saatujen Mariskoolien sijaan olisi opiskelijaboksissa pitänyt panostaa parempaan sänkyyn. Sellaiseen, johon raskaan päivän jälkeen voisin kömpiä levolle maha täynnä pikanuudeleita, ja joka imisi itseensä kaiken sen stressin, joka entisestään nakertaa niitä kahdeksaa, seits… tarkoitan kuutta yöunelle jäänyttä tuntia vuorokaudessa.

Hiljattain julkaistu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemä Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus osoittaa, etten ole tuntemusteni kanssa yksin. Suoritan tällä hetkellä työharjoittelua sekä toimin aktiivisesti osana opiskelijakuntaamme. Ei siis ole varsinaisesti ihme, että kovakantisesta paperikalenteristani loppuu pian kirjoitustila, mutta se että kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kokee itsensä ylirasittuneiksi ja stressaantuneiksi, on todella huolestuttavaa.

Yleinen mielikuva opiskelijasta tuntuu olevan kangasmerkeillä vuoratuissa haalareissa kaupungilla yötä myöten riekkuva bilehirmu, joka raahautuu samoilla silmillä perjantaiaamun luennolle ja lähtee viikonlopuksi vanhempiensa luokse ilmaisen murkinan toivossa lepäilemään.

Opiskelijoiden väsymyksestä ja kiireestä syytelläänkin usein opiskelijakulttuuria, joka kuluttaa loppuun opiskeluun tarkoitetut voimavarat. Ajoittain railakkaatkin opiskelijariennot eivät kuitenkaan yksistään selitä opiskelijoiden uupumusta. Yleistä mielikuvaa ehkä horjuttaen, opiskelijoiden päihteiden käyttö on laskussa yhä suuremman osan opiskelijoista ollessa täysin raittiita, kun taas samaan aikaan psyykkiset ongelmat kuitenkin lisääntyvät.

Syy opiskelijoiden kuormittuneisuuteen löytynee siis muualta.

Jokaista tuntemaani opiskelijaa painaa opintojen aikana jatkuva huoli toimeentulosta. Opintotuen muuttuessa yhä lainapainotteisemmaksi moni opiskelija joutuukin käymään töissä opintojensa ohella vältelläkseen lainataakkaa, joka hänellä olisi kannettavanaan jo valmistumisen hetkellä.

Huoli rahojen riittävyydestä ja koulun ohella tehdyt työvuorot ripeään opiskelutahtiin yhdistettynä ovat varmasti osasyynä opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin rapistumiseen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että myös vajavaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut, etenkin mielenterveyttä tukevat, eivät ainakaan osaltaan edistä jaksamistamme.

Olisin ikionnellinen, iloa, valoa ja energiaa huokuva tehopakkaus, jos minulla olisi hallussani jokin nerokas pakettiratkaisu opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Päihteiden kulutuksen kasvattaminen aikaisempien vuosien tasolle opiskelijoiden keskuudessa tuskin auttaa lisääntyneeseen psyykkiseen pahoinvointiin, sillä onhan suomalaisten runsasta alkoholinkulutusta pidetty osasyynä siihen, miksi mielenterveyden ongelmat ovat jo kansansairaus.

Opiskelijoiden kokema kuormittuneisuus ja psyykkisen oireilun lisääntyminen eivät ole yksinkertaisia haasteita ratkaistavaksi. Resurssien lisääminen opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin sekä opiskelijalle taloudellisen pärjäämisen mahdollistaminen ilman lainanottoa olisivat jo hyvä alku.

Itseäni kuitenkin helpottaa harkan päättyminen viikon kuluttua. Siihen asti siirryn käyttämään sähköistä kalenteria.

Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn hallituksen jäsen.

Uusimmat

Kolumni

Kolumni: Olisi veron-maksajan etu myydä Neste

Kolumni: Telaketjun alle jäänyt mielenmaisema

Kolumni: On juhannus, sulje televisio

Hyvä BBC vastaan paha BBC

Vierailijakolumni: Make Hippos Great Again

Asiakaskokemus syrjäytti pöhinän

Kolumni: Aikansa lapsi 50 vuoden takaa patistaa ostoon

Älkää vielä lopettako

Juhannustaika ratkaisee pääministerin

Penttilän kylää etsimässä Koivistolla

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.