Kolumni

Vielä uskaltaa ostaa osakkeita

Vieläkö osakkeita kannattaa ostaa? Jatkuuko alkuvuoden kestänyt kurssinousu? Tiedän, että moni pohtii näitä kysymyksiä harmitellen, että ei ole ollut kurssinousussa mukana.

Heikko viime vuosi veti sijoittajat varovaisiksi eivätkä kaikki ole vielä halunneet syksyn vuoristoradassa myymiään osakkeita ostaa takaisin. Sijoittajat toivovat osakkeiden laskevan, jotta niitä olisi henkisesti helpompi ostaa. Kun näitä osakkeiden hetkellisen notkahduksen odottajia on riittävästi, eivät osakkeet laske. Luonnollinen kysyntä tukee kursseja kevään mittaan, ellei nyt ihan tavattoman huonoja uutisia nähdä.

Harvassa olivat ne tahot, jotka jo viime vuoden lopulla uskalsivat osakkeita suositella. Vieläkään yleinen mielipide ei ole tyystin osakkeiden puolella, vaikka sävy onkin kohonnut selvästi.

Pörssiyhtiöiden viime vuoden tulokset olivat kohtalaisen hyviä, etenkin jos niitä verrataan syksyn mittaan alentuneisiin odotuksiin. Osinkovirta on hyvä ja näkymät kuluvalle vuodelle ovat kohtalaiset.

 

Sijoittajien asennemuutos on näkynyt selvästi. Joulukuinen Euroopan Keskuspankin päätös antaa pankeille kolmen vuoden rahoitusta yhden prosentin korolla oli vedenjakaja, mikä antoi sijoittajille uskoa tulevaisuuteen. Se poisti välittömän uhan pankkien kaatumisista. Pankit saattoivat hankkia rahoitusta helposti ja edullisesti.

Huonojen uutisten kestokyky on nyt paljon korkeampi kuin viime syksynä. Euron hajoamista pelättiin ja poliitikot tekivät parhaansa sekoittaessaan palettia hapuilevilla ja epäluottamusta herättävillä kommenteillaan. Vuoden loppua kohti mennessä osakkeita myytiin, jotta vuoden vaihteen raportointihetki olisi heikkotuottoisista osakkeista puhdas. Vuoden vaihteen jälkeen niitä taas saattoi ostaa, ja niin moni tekikin. Kalenteri-ilmiö näkyi erittäin selvästi.

 

Helmikuun lopussa EKP antaa uuden raharuiskeen. Määrän arvioidaan tuplaantuvan joulukuuhun nähden tuhanteen miljardiin euroon. Kyse on eräänlaisesta pankkituesta: pankki voi ottaa prosentilla lainaa ja sijoittaa sen selvästi paremmalla hinnalla muun muassa eurooppalaisten valtioiden lainoihin. Näin lienee käynyt jo tammikuussa, sillä valtioiden velkaemissiot ovat menneet hyvin ja korot ovat laskeneet selvästi. Toivottavasti rahaa valuu myös tuotannollisten investointien rahoittamiseen.

Uskon, että tuo raharuiske lisää höyryä osakkeiden alla. Sijoittajille alkaa tulla kiire korottaa osakepainojaan maaliskuun lopun raportointihetken lähestyessä.

Jos joulukuun lopussa ei haluttu osakesijoituksia esittää, täytyy niitä maaliskuun lopussa olla.

Osinkojen irtoaminen huhti-toukokuussa on vaihe, minkä jälkeen sijoittajan täytyy olla tarkkana. Voi olla, että siinä vaiheessa voi osakepainoa hieman höllätä, jos nousua on mukavasti sinne asti riittänyt.

Eivätköhän siihen mennessä jo viimeisetkin osakepessimistit ole osakkeita suosittelemassa?

 

Kirjoittaja on strategi, salkunhoidosta vastaava johtaja

Uusimmat

Kolumni

Lyhyet

Taskuhirviöt villitsivät muutaman viikon

Terve- tuloa Suomeen

Ruokakauppoihin tarvittaisiin liikennevalot

Ihmisistä riittäisi kreisejä videoita

Taistelu senaatista

Rio sakkasi, mutta urheilu vei taas voiton

Persaus kestää aina

Vai että muutakin kuin huippu-urheilua

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.