Asta-myrsky tuhosi useita sääksen pesiä

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 07.09.2010 18:19

Kirjoittajan kolumnit

Nojailin keskiviikkoiltana terassin kaiteeseen, kun olkapäätä hipaisi lintu. Sitten se mäjähti päin olohuoneen isoa ikkunaan. Pyrky sisään oli kova, sillä se yritti lasin läpi vielä toisen ja kolmannenkin kerran. Lopulta se kaiketi turhautui ja jäi hetkeksi kököttämään ikkunalaudalle.

Siinä se sitten töllisteli ikkunan läpi olohuoneessa istuvaa vaimoa ja vaimo töllisteli takaisin. Minä taas katselin lintua takaapäin metrin päästä. Enpä ole ennen lehtokurppaa niin läheltä nähnyt.

Komea nokka, kehui vaimo.

Tapaus sattui illalla puoli kymmenen aikaan. Silloin oli jo aika pimeää, mutta kyllähän lehtokurpan pitäisi iltahämärissä suunnistamaan pystyä. Jotain mielenkiintoista meidän valaistussa olohuoneessamme se ilmeisesti näki. Tai olisiko ollut televisio-ohjelmasta kiinnostunut.

Luonto-palstan lintuviisas Harri Högmander tosin veikkaa, että kurppa olisi ollut pakomatkalla. Että joku peto, ehkä kärppä tai vaikka kissa oli pelottanut sen pakoon yöpymispaikastaan. Molempia petoja on lähiseudulla runsaasti. Lehtokurpan yöpymispaikat ovat maassa.

ETELÄ-KONNEVESI on sääksien eli kalasääskien suosima järvi. Kesällä siellä oli noin 20 pesää. Sitten tuli Asta-myrsky. Nyt ehjiä pesiä on kuusi. Rikkoutuneita pesiä linnut tosin kunnostavat siellä, missä pesäpuu yhä on pystyssä. Myrskyhän kaatoi huomattavan osan Etelä-Konneveden saarien puista.

Sääksien tapoihin kuuluu kunnostaa vanhaa pesää keväisin kantamalla sinne uusia rakennustarpeita. Näin pesä kasvaa vuosi vuodelta ja voi kohota jopa metrin korkuiseksi. Sellaiseen risukasaan myrskytuuli tarttuu hanakasti.

Poikastappioita sääkset eivät ilmeisesti kärsineet. Eivät ainakaan paljon. Myrsky tuli sen verran myöhään kesällä, että ainakin useimmat poikaset olivat jo lentokykyisiä.

LINTUJEN SYYSMUUTTO alkaa olla kiihkeimmillään. Konneveden Neiturissa laskettiin viime viikonloppuna noin 1 500 muuttavaa vihervarpusta sekä lauantaina että sunnuntaina. Muuttavia hömötiaisia nähtiin 200-400 päivässä ja kuusitiaisiakin kymmeniä. Neiturin kanavan kohta Keiteleen ja Pohjois-Konneveden välissä on monien lintujen muuttoreitillä.

Kaikkein runsaslukuisimmista lajeista etenkin metsäkirvisten muutto on nyt kiivaimmillaan.

SIENIÄ SITTEN saatiin, vaikka kesän kuivuus aiheuttikin sienihulluimmille ahdistusoireita. Muutama innokas on retostellut kantaneensa kotiin kantarelleja jopa sankokaupalla. Myös herkkutatteja on noussut. Kaikkein laiskimmatkin saavat sieniherkkuja, kun erikoistuvat isohaperoihin. Niitä on paikoin suorastaan mattoina.

Itsekin löysin äskettäin uuden kantarellipaikan. Nyt harkitsen uusintareissua samalle seudulle, mutta ensin on kerättävä rohkeutta. Paikalla on nimittäin hirvikärpäsiä armeijoittain. Niistä ei viime reissun jälkeen pääsyt eroon edes saunan ja suihkun avulla.

Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman johtaja Hannu Ylönen on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään hirvikärpäsen vihollisia. Kesällä mahdollisia vihollisia voisivat olla hämähäkit, kovakuoriaiset ja muurahaiset. Ylösen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että hirvikärpästen kotelot ovat niille liian liukkaita. Myyrät ja päästäiset niitä kuitenkin syövät, jos löytävät.

Talvella koteloita syövät tiaiset. Ne löytävät kotelot helpoimmin, jos hirven makuuksella näkyy punertavaa väriä, joka tulee hirven ihosta, kun kärpästoukat ovat sitä järsineet.

Luonto-palsta ilmestyy parillisen viikon keskiviikkona.