Kolumni
Back in The U.S.S.R
Heikki Kärki
Kirjoittajan kolumnit
Aamulenkki Reinin rannoilla tekee hyvää.
Veden äärellä suomalainen rauhoittuu, sanotaan. Pitänee paikkansa.
Kun keskusta jää taakse, vastaan lyllertää lammaslauma. Kesälaitumella, niin kuin leijonatkin.
Kovakuntoinen kollega pitää huolen vauhdinjaosta, joten oma mieli pääsee harhailemaan. Suomen MM-urakka tunkeutuu väkisin ajatuksiin. Vielä kerran.
Tolppa sisään, tolppa ulos -spekulaatio ei enää innosta. Tuntuu, että Leijonat sai sen mitä ansaitsi. Lähellä karsintasarjaa, lähellä välieriä. Silti tämän joukkueen paikka taisi olla sijoilla 5-8.
SEVERINSBRÜCKEN jälkeen mielikuvitus alkaa maalailla isolla pensselillä.
Jossittelu siirtyy yhden ottelun ratkaisuista aivan toisenlaisiin ulottuvuuksiin. Mitä jos muutettaisiin koko systeemi?
Jos kerran MM-kisat on suomalaisen jääkiekon näyteikkuna, niin ruvetaan toimimaan sen mukaisesti. Mallia voidaan ottaa kaikkien aikojen menestyneimmästä joukkueesta - Neuvostoliitosta.
Unohdetaan toki ne tihonovilaisimmat metodit epäinhimillisyyksineen. Päivitetään ihmiskäsitys 2000-luvulle.
Mutta otetaan oppia siitä, miten kevään tosipeleihin valmistaudutaan. Luodaan koko kauden kestävä projekti, joka tähtää ainoastaan menestykseen MM-kisoissa.
RAKENNETAAN MM-JOUKKUEEN runko jo kesällä.
Maajoukkueeseen ehdolla olevien pelaajien kanssa tehdään sopimukset, joissa he sitoutuvat osallistumaan MM-projektiin. Kieltäytymisen paikka on heti, muutoin takaportteja ei jätetä. Loppuupa samalla jokakeväinen NHL-tähtien perään huuteleminen. Olihan Neuvostoliitossakin loikkarinsa.
Sen jälkeen jokainen EHT-ryhmä rakennetaan MM-kisojen ehdoilla. Ei enää kokeilumiehiä jouluksi Moskovaan, vaan aina paras mahdollinen kokoonpano. Yleensä sama joukkue.
Luodaan MM-runko pääosin Euroopassa pelaavien kiekkoilijoiden varaan. Saadaan kolme kenttää, jotka hiovat yhteispeliään koko kauden. Viedään vielä ydinryhmä harjoitusleirille aina kun mahdollista.
Joku kaipaa tietysti NHL-tähtiä, mutta nyt maksimoidaan yhteistyön jääkiekko. Siihenhän Neuvostoliiton loistokin perustui.
Sitä paitsi, kuinka suuri tasoero on lopulta Suomen kymmenenneksi ja viidenneksikymmenenneksi parhaan laitahyökkääjän välillä? Antti Miettisen ja Oskar Osalan kisaesitysten perusteella ei kovinkaan suuri.
Miettikääpä pitkän, määrätietoisen ja kurinalaisen valmistautuminen etuja. Joukkueen ei enää tarvitsisi tulla MM-kisoihin muodostumaan tai kasvamaan. Se voisi ruveta heti suorittamaan. Tutkaparit, roolitukset, pelitapa - kaikki olisi etukäteen selvillä.
Eikä ratkaisupelin jälkeen tarvitsisi enää manata huonoa luistelukuntoa. Fysiikkavalmentaja Harri Hakkarainen laatisi jokaiselle MM-pelaajalle sellaiset ohjelmat, että Leo Komarovinkin luistin kulkisi loppuun asti.
AJATUS ON hullu, mutta kiehtova.
Kun palaan Kölnin hallille, Venäjä lopettelee päivätreenejään. Kaiuttimissa soi Beatlesin Back in The U.S.S.R.
Kuuleeko Kalervo Kummola?
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimittaja.