Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 17.08.2010 17:49
Kolumni

Chinchilla tunnetaan turkistaan

Reetta

Mikkola

Kuluva kesä on ollut erityisen rankka chinchilloille. Etelä-Amerikasta, Andien vuoristosta lähtöisin oleville noin puolen kilon painoisille jyrsijöille paras mahdollinen lämpötila olisi noin 17 astetta.

Chinchilla ei hikoile eikä sitä saa kastella. Niillä on hyvin paksu ja tiivis turkki. Siksi chinchillojen lämmönsäätely on todella joutunut koetukselle pitkällä hellejaksolla.

Annamari Kiviharjun chinchillat Chip ja Dolly saivat häkkiinsä viilentimen ja tuulettimen, mutta silti niiden olo oli kuumina päivinä selvästikin tuskainen. Onneksi hellekaudesta selvittiin.

Alkusyksyn viileämpinä iltoina ja öinä näiden yöeläimien on jo paljon helpompi vipeltää.

- Dollylla ja Chipillä on häkissään melkoiset bileet öisin. Onneksi me omistajat ollaan hyväunisia, Kiviharju sanoo hymyillen.

Kiviharju kertoo chinchillojensa olevan hyvin sosiaalisia lemmikkejä. Juuri siksi Chip saikin lajitoverin seurakseen. Kaverukset kiipeilevät välillä ihmisystäviensä hartioilla ja tulevat rapsutettaviksi. Chinchillan käsittely tulee tehdä eläimen ehdoilla. Säikähtäessään se voi alkaa pudottaa karvojaan.

HYVIN HOIDETTUNA chinchilla voi elää jopa 20 vuotta. Eläin vaatii suuren ja korkean häkin, jossa on tasoja kiipeilyä varten. Chip ja Dolly saavat ulkoilla häkin ulkopuolella yhden huoneen alueella päivittäin.

Ruokailun suhteen chinchilla on hyvin vaatimaton. Se tarvitsee kuivaa hyvälaatuista heinää, chinchilla pellettiä ja vettä. Tuoreruokaa chinchilla ei tarvitse. Se saattaa olla jopa haitallista. Herkkupalaksi voi tarjota näkkileivänpalasen.

Silloin tällöin Kiviharju hemmottelee lemmikkejään tarjoamalla kämmeneltä pienen palasen rusinasta.

- Chip ja Dolly ovat sairaan ahneita molemmat. Kun laittaa käden tarjolle, niin etenkin Chip ryntää paikalle vaikka huoneen toisesta nurkasta, Kiviharju sanoo.

CHINCHILLA tunnetaan turkistaan. Yhdestä karvatupesta voi kasvaa jopa 80 karvaa. Värimuunnoksia on useita.

- Turkki on tosi pehmeä ja samettinen, vakuuttaa Kiviharju.

Turkin vuoksi chinchilloja vietiin Eurooppaan turkiksiksi 1500-luvulla. Chinchillojen kasvatus tarhassa oli hankalaa, minkä vuoksi niitä metsästettiin uhanalaisuuteen asti 1900-luvun alussa. Lopulta keinot tarhaamiseenkin keksittiin. 1900-luvun puolivälissä chinchilloja alettiin pitää myös lemmikkeinä.

Kiviharjua ei kauhistuta ajatus chinchillojen turkistarhauksesta, vaikka Chip ja Dolly rakkaita ovatkin.

- Ei minulla ole mitään sitä elinkeinoa vastaan, jos eläinten elinolot ovat kunnossa ja eläimet eivät kärsi, toteaa eläinlääkäriksi opiskeleva chinchillanomistaja.

TIIVIS TURKKI on omiaan luomaan vaikutelmaa chinchillan puhtaudesta. Siihen eivät ulkoloiset pääse tarttumaan. Chinchilla on myös ihmisen nenään hajuton eläin.

Mielikuva siististä chinchillasta saa pienen kolauksen, kun Kiviharju kertoo kaverusten elintavoista.

- Nämä sotkevat tosi paljon ja papanoivat melkeinpä jatkuvasti. Jyrsijöinä ne tykkäävät nakerrella kaikenlaista, ja meillä onkin syöty ikkunankarmeja ja pesukoneen johto.

Muutaman kerran viikossa chinchillat pääsevät hiekkakylpyyn. Ne puhdistavat turkkiaan pyörimällä vinhasti astiassa, joka on täytetty chinchillahiekalla. Vesipesua chinchilla ei kestä. Jos turkki kastuu, se on kuivattava heti huolellisesti.

- Kylpiessä hiekkaa lentää ympäriinsä ainakin metrin säteelle kylpykupista, Kiviharju kertoo.

Lemmikit-palsta ilmestyy joka toinen keskiviikko. Kysymyksiä ja ideoita voi lähettää osoitteeseen reetta.mikkola@keskisuomalainen.fi.

Lähetä artikkeliin linkki
Sähköposti Facebook Twitter Delicious

Seuraa meitä myös Facebookissa

Kolumnit