Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 09.03.2012 21:04
Kolumni

Eläkeläiset ja puoluetoiminta

Kirjoittajan kolumnit

Poliittinen järjestötoiminta on ollut ainakin viimeiset sata vuotta keskeinen osa kansanvaltaa. Puolueiden järjestötoiminnan rappeutuminen on demokratian tappio. Valta luisuu pienille ryhmille ja politiikka klikkiytyy.Tämän estämiseksi on Suomessa puolueiden toimintaa tuettu verovaroin 1960-luvulta lähtien.

Järjestötoiminnan pitäminen vireessä on puolueden suuri haaste. Perinteiset toimintatavat eivät vedä, mutta ei myöskään riitä, että poliitikot ja piirisihteerit julistavat sanomaansa torien kulmilla houkuttimina ilmainen kahvi, pullanviipale tai hernesoppa.

Puolueissa tiedetään, että jotakin parempaa tarvittaisiin, mutta ei ole keksitty mitä.

Mutta löytyy ryhmä poliittisia järjestöjä, joiden jäsenmäärät kasvavat ja tilaisuudet vetävät salit täyteen – puolueiden eläkeläisjärjestöt.

Puolueiden eläkeläisjärjestöjen toiminta on täyttä elämää – varsinaista politiikkaa vähemmän, kuten Jyväskylän Eläkkeensaajien 50-vuotisjuhlakirja Täyttä elämää osoittaa.

Vesa Karvisen toimittama teos on mainio yleiskatsaus sosiaalidemokraattien eläkeläisjärjestön toimintaan Jyväskylässä.

 

SDP:n valtakunnallinen eläkeläisjärjestö perustettiin 50 vuotta sitten nimellä Kansaneläkkeensaajien Keskusliitto. Järjestäytymisen taustalla oli kolme vuotta aikaisemmin perustettu kommunistien Eläkeläiset ry. Sen pelättiin houkuttelvan toimintaansa myös sosiaalidemokraatteja.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli keskisuomalaisten kansanedustajana vuosina 1922–1947 ollut kivityömies Tuomas Bryggari (1881–1964), huutolaisena, karjapaimenena ja renkinä työuransa aloittanut poliitikko.

Bryggari on mies, jonka poliittisesta toiminnasta keskisuomalaisten olisi paikallaan tietää muutakin kuin että maakunnan sosiaalidemokraatit äänestivät hänet yhdeksän kertaa eduskuntaan.

Myös Jyväskylässä sosiaalidemokraattien Veteraanikerho perusti oman yhdistyksensä jo vuonna 1962.

Jos Bryggarin nimi on tuntematon, niin Jyväskylän Eläkkeensaajien ensimmäinen puheenjohtaja Hannes Sahi (1900–1974) ja ainakin hänen poikansa Pentti Sahi (1929–2002) muistetaan demarien järjestöväen ulkopuolellakin.

Tällä hetkellä yhdistystä johtaa Jyväskylän demarien tunnettu järjestömies, talousneuvos Matti Ojala.

Mitä Jyväskylän Eläkkeensaajien toiminta tänä päivänä on?

Se on yhdessäoloa, jossa kulttuuri kukoistaa ja laulu raikaa.Toki kuullaan myös esitelmiä, pohditaan kaupungin asioita ja puhutaan eläkepolitiikasta ja ikäihmisten palveluista.

Puolueiden eläkeläisjärjestöjen toiminta ei suuresti poikkea toisistaan. Siinäkin näkyy yhteiskunnallinen eheytyminen.

Omat sävynsä järjestöillä tietenkin on, kuten esimerkiksi kokoomuksen Kansallisella senioriliitolla. Mutta esimerkiksi keskustan Eläkeliiton ja demarien Eläkkeensaajien toiminnassa ei ole sanottavaa eroa. Muistot punamultahallitusten ajoista voivat olla poliittisestikin yhdistävä tekijä. Ei olisi ihme, vaikka näissä suuren elämänkokemuksen järjestöissä haaveiltaisiin paluusta punamultaan – hyvinvointivaltion rakentajien yhteistyöhön.

Lähetä linkki
Sähköposti

Kolumnit

Seuraa meitä Facebookissa