Kolumni
Eläköön luova hulluus!
Inkeri Pasanen
Kirjoittajan kolumnit
Kysy itseltäsi, voisitko tehdä toisella tavalla tämän asian?
Näin haastoi entinen rokkari, nykyinen luovuuskouluttaja Markku "Mato" Valtonen puhuessaan yli 200-päiselle yrittäjäjoukolle Laajavuoren auditoriassa eilen aamulla. Paikalla oli ennen muuta yrittäjiä, sillä räväkkä aamunavaus oli yksi osa Jyväskylässä parhaillaan meneillään olevia yrittäjyyden teemapäiviä.
Huomenna tapahtumat huipentuvat valtakunnalliseen Yrittäjän päivän pääjuhlaan, joka ensimmäistä kertaa pidetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhdenlaista luovaa hulluutta on siinäkin vaadittu, että Keski-Suomen Yrittäjät ja Kauppakamari ottivat haasteen vastaan.
Tänään keskisuomalaista yrittäjyyttä esitellään Jyväskylän kävelykadulla, huomenna on pääjuhla Paviljongissa teemalla Innovatiivisuus ja kasvuyrittäjyys.
OTIN MATO Valtosen haasteen vastaan, ja päätin hylätä lehdistöeettisen vakavan kolumniaiheeni. Sen sijaan hehkutan Mato Valtosen parhaita teesejä, sillä pakko tunnustaa: osa niistä kolahti.
Hulluus on hieno työkalu. Siihen kun yhdistää rohkeuden ottaa riskejä, alkaa tapahtua. Mahdoton-sana kannattaa nielaista, ennen kuin sen suustaan lipsauttaa.
Elämän kaasupoljinta pitää säädellä, sillä kiire tappaa luovuuden. Kun hitaampaan etenemiseen yhdistää uteliaisuuden, alkaa hoksata ihan uusia asioita.
Mato Valtoselta ei puuttunut omakohtaisia esimerkkejä luovasta hulluudesta. Kaikkein pähkähulluin lienee ollut hänen ajatuksensa Leningrad Cowboys -yhtyeen ja 160 laulajan Puna-armeijan kuoron yhteiskeikasta Senaatintorilla.
Alunperin ainutkertaiseksi suunniteltu tilaisuus keräsi Senaatintorille ennätysyleisön, 70 000 henkeä, ja poiki 50 konsertin menestyskiertueen ympäri maailmaa.
Uhoaminen on Suomessa sallittu vain pohjalaisille. Mato yllytti siihen meitä kaikkia, sillä kun suureen ääneen julistaa tekevänsä jotain, silloin yleensä myös alkaa tapahtua. Pomon tärkein tehtävä on puhaltaa yritykseen luovuuden henki.
ENNEN KAIKKEA minuun teki vaikutuksen Mato Valtosen asenne omiin epäonnistumisiinsa. Hän kertoi kaunistelematta, kuinka hänen johtamansa mobiiliteknologiayritys WapIt Oy teki rakettimaisen nousun jälkeen konkurssin 2000-luvun alussa. Tuolloin Valtonen menetti kolmatta kertaa elämässään kaiken; mikäli hän olisi oikeaan aikaan osannut myydä osansa yrityksestä, hänestä olisi tullut monimiljonääri.
Liian moni suomalainen häipyy konkurssin jälkeen maan alle, vaipuu vuosien itsesääliin ja pahimmillaan ryyppää itsensä hengiltä. Valtonen teki toisin; hän pestautui Linnanmäen vuoristorataan jarrumieheksi. Kiljuvien, kikattavien lasten riemu tarttui ja positiivisuus palasi päällimmäiseksi voimavaraksi.
Mato mitä ilmeisemmin elää kuten opettaa. Ennen vanhaan sanottiin: Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei turhan naurajasta. Mato todisti, että nauru, osaaminen ja jopa kriittisyys mahtuvat samoihin nahkoihin. Tämän asenteen toivoisi leviävän suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.