Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
25.08.2010 20:04
Kolumni
Epävarmuus rokotuksista
Anita Kärki
Kirjoittajan kolumnit
Olisiko päätös sika-influenssan rokotusten keskeyttämisestä tehty, jos lasten lisääntyneet narkolepsiatapaukset ja niiden mahdollinen yhteys rokotuksiin eivät olisi nousseet mediassa esille? Kahvipöytäkeskusteluissa myös tämä kysymys mietityttää kansalaisia.
Keskeytyspäätös olisi kyllä tehty, vakuutti rokotuksista vastaavan osaston johtaja Terhi Kilpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tiistaina toimittajille tarkoitetussa koulutustilaisuudessa Oulussa. Mutta toisaalta aivan varmaksi asiaa on vaikea väittää, koska nyt asiat menivät tässä järjestyksessä, hän totesi.
Lasten lisääntyneen narkolepsian ja rokotusten ajallinen yhteys on tosiasia, mutta täysin epäselvää on, onko asioilla syy-seuraus-suhde.
EPÄVARMUUS rokotusten mahdollisista seurauksista kalvaa nyt monia suomalaisia. Viime marraskuussa suomalaiset olivat vielä valmiita tappelemaan saadakseen rokotuksen. Epäilijöitä oli vain noin neljännes: 24 prosenttia suomalaisista arveli, että rokotuksen ottaminen ei ole turvallista. Määrä jäi alle eurooppalaisen keskiarvon (31 prosenttia). Tämä selviää Eurostatin 27:ssa EU-maassa sekä Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä tekemästä kyselytutkimuksesta.
Suomalaiset kokivat saaneensa Euroopan maista neljänneksi parhaiten tietoa sikainfluenssasta. Myös luottamus viranomaisiin ja asiantuntijoihin oli Suomessa vertailun kärkeä. Suomalaiset luottivat tiedotusvälineiden antamaan tietoon vankkumattomimmin verrattuna muihin eurooppalaisiin.
Myös lintuinfluenssan eli Sarsin aiheuttamaa pelkoa on tutkittu 23 eurooppalaisessa maassa. Suomalaiset suhtautuivat Sarsiin varsin tyynesti.
Mielenkiintoista on tutkimuksen yllättävä ristiintaulukointi: jokainen tunti lisää television katselua lisäsi Sarsista huolestuneiden osuutta 15 prosenttia. Toisin sanoen niissä maissa, joissa katsottiin televisiota paljon, oltiin myös huolestuneimpia.
Muun muassa kyseisiin tutkimuksiin nojaten Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Jukka Lumio huomauttaa, että asiansa hyvin hoitavat ja pienimmässä riskissä olevat kansalaiset huolestuvat - ja myös ahdistuvat - terveyttä koskevista pelottelevista uutisista eniten. Samalla vaarana on, että riskiryhmät vastaavasti "piiloutuvat".
Lumion mukaan pelon lietsominen voi aiheuttaa omanlaisensa epidemian - eräänlaisen joukkohysterian. Asiasta on myös tutkimuksellista näyttöä.
ASIANTUNTIJOIDEN yksi monista huolista on nyt, herättävätkö narkolepsia-epäilyt ihmisissä epäluuloisen pelon kaikkia rokotuksia kohtaan.
Media joutuukin taiteilemaan jutuissaan narkolepsiaan mahdollisesti sairastuneiden lasten kokemusten sekä asiantuntijoiden viileän asiallisen tiedottamisen välillä. Molempia tarvitaan, mutta pelkoa ei pidä lietsoa - eikä myöskään hyssytellä asioita.
Avaamatta on vielä se asiantuntijoiden toteamus, että viimevuotisilla rokotuksilla vältettiin isompi epidemia eli talouden kielellä näin saatiin aikaan "suurempi kokonaishyöty". Mutta mitä asia merkitsee eettisenä kysymyksenä? Muutama voi sairastuakin, kun vastaavasti iso joukko säästyy?
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.
