Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
22.02.2012 20:12
Kirjoittajan kolumnit
Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) mielestä opiskelijoiden pitäisi lopettaa ”hanttihommat”. Näin aikaa jäisi enemmän opiskeluun, ja valmistuminen olisi nopeampaa (Ksml 22.2.).
Uraputkiajattelulla opetusministerin esitystä voi pitää ihan loogisena. Nuoret menisivät koulunpenkiltä suoraan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, istuisivat vapaa-aikansa nenä kirjassa kiinni ja sujahtaisivat sukkelasti opintoputkesta korkeasti koulutettuina ammattilaisina yrityksiin tuloksen tekijöiksi.
Paperilla opetusministerin ajatus toimii, mutta käytännössä ei.
Positiivista Gustafssonin esityksessä oli se, että hän oli valmis korottamaan opintotukea. On kuitenkin varsin epärealistista uskoa, että lähivuosina valtiolta löytyy rahaa niin merkittäviin opintososiaalisten etujen parannuksiin, että kaikkien opiskelijoiden olisi mahdollista elää ilman huolta toimentulosta.
Käytännössä useimmat opiskelijat tarvitsevat nykyisin opintotukien lisäksi joko lainaa tai vanhempien tuntuvaa taloudellista apua - tai niitä opetusministerin parjaamia hanttihommia. Monelta opiskelijalta kuluu jo nyt kaikki opintotuki pelkästään asumiseen, eikä se Helsingissä edes riitä siihen.
Miltähän mahtoi palvelualoilla työskentelevistä matalapalkkaisista naisista tuntua demariministerin vähättely, että heidän juhlapuheissa joskus arvokkaaksikin julistettu työpanoksensa on nyt vain ”hanttihommia”. Niin vähäarvoista puuhastelua, että edes kouluttamattomia nuoria ei kannata uhrata sellaisiin ”paskaduuneihin”, kuten kauppojen kassoille tai muiden jälkiä siivoamaan.
Unohtuiko opetusministeriltä se, että nykypäivänä useimpiin ”hanttihommiin” tarvitaan ammattitutkinto. Nuoret, jotka näitä töitä pääsevät tekemään, työskentelevät usein alan ammattilaisten ohjauksessa. He ovat monella työpaikalla sellaista kiireapua ja epämukavien työaikojen aputyövoimaa, että myös vakituiset työntekijät ottavat heidät iloiten vastaan ilman pelkoa oman työpaikan menettämisestä.
Vaikka opetusministeri haluaa nuoret pois hanttihommista, hän kantaa samalla huolta siitä, että nuoret eivät tunne riittävästi työelämää ja ammatteja. Voiko työelämää oppia tuntemaan vain kirjoista?
Maisteri vailla minkäänlaista työkokemusta ei ole kovin haluttua työvoimaa yrityksissä, vaikka muodollinen pätevyys avoinna olevaan tehtävään löytyisikin. Tällaisen uraputkiopiskelijan päihittää helposti nuori, jolta löytyy kansiostaan muutama kiittävä työtodistus edes ”hanttihommista”.
Nuorille hanttihommat antavat paitsi toimeentuloa, myös tuiki tarpeellisen käsityksen työelämän pelisäännöistä ja elämässä pärjäämisen eväistä. Monissa ”hanttihommissa” oppii asiantuntija-ammateissakin tärkeitä vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja.
Monelle nuorelle jo kouluaikana saatu kesä- tai muu työkokemus on viitoittanut suuntaa tulevan koulutuksen ja ammatin valintaan. Jos ei ole mitään kokemusta työelämästä, voi huomata vuosien opiskelujen jälkeen olevansa ihan väärällä alalla. Jos tästä seuraa uuden ammatin opiskelu, yhteiskunnan tavoittelema työurien pidennys jää toteutumatta.
