Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
14.03.2010 13:50
Kolumni
Hätä ulkoistettiin Keski-Suomesta
Jorma Rahkonen
Kirjoittajan kolumnit
Jyväskylä menettää hätäkeskuksen Vaasaan sisäministeri Anne Holmlundin käsittämättömällä päätöksellä. Näin hätä on ulkoistettu Keski-Suomesta rannikolle, joka muutenkin menestyi hyvin hätäkeskusten paikoista päätettäessä.
Mutta eipä hätäkeskus ole ainoa hätä, joka on ulkoistettu Keski-Suomesta naapurimaakuntiin tai vieläkin kauemmas. Hengellisen hädän korkein hiippakunnallinen muoto on ulkoistettu Keski-Suomesta Lapualle.
Lääketieteellisen hädän puolelta kovin hätä hoidetaan puolestaan Kuopiossa, jatkossa ehkä Tampereella. Jollei sitten Tays ole täys.
Keski-Suomessa ei passaa olla hätähousu, mutta mitä sitten tehdään, kun on hätä kädessä ja hätäkeskukseen soittanut yrittää hädässään kertoa avuntarpeesta vahingossa linjalle sattuneelle ruotsinkieliselle päivystäjälle?
Keski-Suomessa varmaan pitäisi alkaa sisäistää jotakin kaiken ulkoistamisen jälkeen.
PÖRSSIYHTIÖ Elisa näyttää kutistuvan Jyväskylässä vähitellen kohti nakkikioskin kokoluokkaa. Yhtiö työllistää Jyväskylässä enää reilut puolensataa ihmistä monien ulkoistusten jälkeen. Se tosin käyttää Keski-Suomessa paljon alihankintaa.
Jotakin Jyväskylän nykyisestä asemasta yhtiössä kertoo se, että Elisa ei ole palkannut vielä uutta aluejohtajaa, vaikka paikka vapautui jo viime joulukuussa. Tuolloin yhtiöstä annettiin ymmärtää, että valinta tehdään piakkoin. No, eihän tässä ole mennyt kuin kolme kuukautta.
Kaukana ovat Keski-Suomen Puhelimen ja sittemmin Yomin suuruuden ajat.
ENERGIAN säästäminen energiansäästölampuilla kuulostaa houkuttelevalta, mutta käytäntö on osoittanut, että hehkulamppuja tulee vielä ikävä.
Tunnetun saksalaisen valmistajan Kiinassa valmistetusta säästölampusta tuli ongelmajätettä vähän yli kuukaudessa, vaikka käyttöikää luvattiin 6 000 tai 8 000 tuntia. Arviolta reilun sadan tunnin käyttö riitti uuvuttamaan lampun. Vähän aikaisemmin paloi lamppu, joka oli ehtinyt korkeintaan puoleen pakkauksessa luvatusta käyttöiästä.
Kokemuksen perusteella energiansäästölamppujen käyttöikä on lyhentynyt. 1990-luvulla ostettu säästölamppu kesti runsaassa käytössä kymmenisen vuotta.
Kalliit lamput ja huono kesto ovat ehkä markkinamiehen unelma, mutta asiakkaalle yhdistelmä on huono. Halpaversioistakaan ei ole apua, kun ne kestävät vielä huonommin.
Hyvä asia pilataan huonoilla tuotteilla ja ahneudella. Ei ole ihme, että moni hamstraa hehkulamppuja tulevien vuosien varalle. Ettei tarvitsisi lähteä lamppuostoksille Venäjälle. Vaikka olisihan se hienoa olla lampputuristi.
