Herrat puhuvat pehmoisia

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 20.08.2010 17:37

Kirjoittajan kolumnit

Eläkeikä pitää nostaa 70 vuoteen. Näin haluaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasianjohtaja Lasse Laatunen ja vetoaan Saksan malliin. Saksassa eläkeikä on nostettu 65 vuodesta 67 vuoteen.

Työurien pidentäminen on ollut hallituksen ja eläkeasiantuntijoiden tavoitteena jo vuosia. Kun elinikä venyy entistä paremman terveyden ansiosta, eläkevuosia kertyy selvästi enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä.

Sen takia eläkemenot kasvavat. Nyt maksettavista eläkkeistä kolme neljännestä maksetaan nyt töissä olevien veroilla. Neljännes on kertynyt eläkeläisten työuran eläkemaksuista.

Jos ihmisten eläkevuodet koko ajan lisääntyvät, työssäkäyvien maksurasitus nousee. Siksi eläkeikää on saatava nousemaan. Suomessa eläkeikä on joustavasti kunkin ihmisen valinnan mukaan 63-68 vuotta.

Mutta 70 vuoden eläkeikä?

Eläkkeelle lähdön yläikärajaa voidaan nostaa kohtuullisen kivuttomasti 68 vuodesta 70 vuoteen, mutta yleisenä pakkoikärajana 70 vuotta on väärä ratkaisu.

EK:n herrojen vaateet eläkeiän nostamisesta ovat epäuskottavia, koska he itse kyllä usein lähtevät kiireen vilkkaa eläkkeelle 60 vuoden paikkeilla. Harva EK:n napahenkilö työskentelee nykyisinkään 68-vuotiaaksi. Vielä 1990-luvulla oli aivan tavallista, että huippujohtajat lähtivät muhevilla eläkesopimuksilla vapaaherroiksi 58-vuotiaina.

Raatakaa te, me olemme jo kultaiset eläkkeemme ansainneet! Se oli huippujohtajien ikävä viesti.

TYÖVOIMAPULA on toinen EK-johtajien kitinän aihe. Myös osa poliitikoista ja huippuvirkamiehistä puhuu samaa.

Suomeen on tuotava työvoimaa, sillä muutaman vuoden kuluttua maata vaivaa työvoimapula. Näin herrat sanoivat vaikkapa 1980-luvun lopulla.

Samaa lausetta on pyöritetty taas viime vuosina.

Vielä kertaakaan Suomessa ei ole ollut aitoa työvoimapulaa. Yleensä kiivaiden työvoimapula-puheiden jälkeen on nähty suurtyöttömyyttä ja ihmisten hätää.

Talouskasvu on maalle hyväksi. Sitä on helpompi saada aikaan, jos väkimäärä kasvaa ja kaikki käyvät töissä. Mutta koska talouden tehokkuuden kasvu tuottaa parhaiten hyvinvointia, ei meidän kannata haikailla lisää väkeä.

Valtion tehtävä ei ole houkutella lisää asukkaita. Väkimäärä luo painoarvoa mutta perinteisesti valtion rooli on olla kansalaistensa edunvaalija.

Puheet työvoimapulasta on herrojen pehmeitä puheita. Etteivät he haluaisi maahan vain entistä halvempaa työvoimaa.

VALTIOVARAINMINISTERI Jyrki Katainen (kok.) puhui toissapäivänä pehmeitä. Hän vertasi Venäjän taloutta Hollantiin ja Espanjaan. Luvut olivat vanhoja. Venäjän talous on kaksinkertainen Hollantiin verrattuna ja maailman 10. suurin. Venäjä voi nousta edelleen kuuden kärkeen ja Euroopan suurimmaksi taloudeksi.

Kataisen puhe oli jatkoa ulkoministeri Alexander Stubbin ja Jyri Häkämiehen kesäkokouslinjauksille. Stubbille epämääräiset möläytykset ovat arkea, mutta Kataisen moka yllätti. Yleensä hän on pysynyt asiassa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.