Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
02.02.2010 21:08
Kolumni
Hyvä tuote, hidas paketoida
Anita Kärki
Kirjoittajan kolumnit
Taannoin Saudi-Arabiasta soitettiin Suomeen ja kysäistiin, voisiko Suomi järjestää koulutusta 300 000 saudiarabialaiselle virkamiehelle. No ei voinut, kun kapasiteettia noin ison joukon koulutukseen ei löytynyt ja kai hirvittikin.
Sen sijaan Abu Dhabiin koulutusta viedään nyt pienemmällä volyymilla. Abu Dhabissa saatetaan kohta päästä nauttimaan suomalaisesta peruskouluopetuksesta parinkymmenen suomalaisen opettajan voimin, mikäli vireillä oleva hanke onnistuu. Tarkoituksena on perustaa maahan kaksi suomalaistyyppistä peruskoulun ala-astetta. Hanketta vetää Jyväskylän yliopiston vientiin perehtynyt konsulttiyritys.
Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa, tämänhän me jo tiedämme. Sekin tiedetään, että emme ole täysin osanneet käyttää hyväksemme ulkomaalaisten kiinnostusta.
Suomessa ramppaaviin Pisa-turisteihin on jo totuttu ja vieraanvaraisesti kerromme heille hyviä oppimistuloksia saavuttaneesta koulujärjestelmästämme. Kotiin palattuaan röyhkeimmät Pisa-turistit alkavat esiintyä Suomen koulutusjärjestelmän asiantuntijoina ja kirjoittavat konsulttilaskuunsa nelinumeroisen summan. Näinkin on käynyt.
SUOMESSA tuskitellaan, että tässä meillä olisi hyvä tuote, mutta miksi rahaa ei silti vieläkään tule ovista ja ikkunoista. (Samalla kuitenkin annetaan ulkomaalaisille opiskelijoille ilmaista koulutusta Suomessa.)
Koulutusviennin hidasta kehittymistä on saattanut jarruttaa se, että koulutusvienti on liikaa rinnastettu teollisuuden vientiin. Koulutuksen on toivottu nopeasti ja tuosta vain täyttävän teollisuuden hiipuneen viennin jättämän aukon.
Tavaroiden viennissä palikka vaihtaa omistajaa, kun kauppahinnasta on päästy sopuun. Koulutusviennissä palikan eli tuotteen määrittely on mutkikkaampaa ja niin on sen hinnoittelukin.
Mutkikkuutta "koulutuspalikan" vientiin tuo se, että myytävänä oleva koulutus on sidoksissa tiettyyn, siis suomalaiseen, kulttuuriin.
Koulutusfilosofian vieminen edellyttää siten soveltamista ennen kuin se on valmis paketti myytäväksi kulloiseenkin maahan. Muutoin siitä ei saada täysipainoista hyötyä.
NOPEITA pikavoittoja koulutusviennistä tuskin saadaan, vaikka sitä toivotaankin. Ehkä juuri pikavoittojen tavoittelu jarruttaa kehitystä. Koulutuksen viennillä ei välttämättä saada aikaan heti suuria ja rahakkaita tuloksia, vaan hedelmät ovat korjattavissa vasta pitkän ajan päästä. Näin arvelee professori Aila-Leena Matthies, joka toimii tieteellisenä asiantuntijana Saksan Saksi-Anhaltin osavaltiossa peruskoulutuksen uudistamista pohtivassa komiteassa.
Hän näkee, että Suomella on suorastaan velvollisuus ja vastuu viedä hyväksi todettua koulutusjärjestelmää muidenkin hyödyksi ulkomaille. Hänen mielestään Suomen vaikutusvaltaa voisi epäsuorasti nostaa humanistisella ajattelulla ja samalla maabrändikin kohenisi.
Mutta ei rahantulo silti haitaksikaan olisi.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.
