Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
11.04.2010 00:01
Kolumni
Hyväntekeväisyyden ja varainhankinnan taloustiedettä
Ari Hyytinen
Kirjoittajan kolumnit
Rahalahjoitusten tekeminen yleishyödylliseen toimintaan on yksi tärkeimmistä hyväntekeväisyyden muodoista. Lahjoituksia tehdään hyvin monenlaisista syistä. Yksi tärkeimmistä lienee epäitsekäs toiminta muiden auttamiseksi.
Muita lahjoittamisen perusteluita ovat yhteisen hyvän tavoittelu, lahjoittamisen positiiviset psykologiset vaikutukset lahjoittajalle itselleen, yhteyden luominen lahjoituksen kohteeseen sekä tilaisuus tulla nähdyksi vastuunkantajana ja oman yhteisön edistäjänä.
Yhteiskuntapoliittisesta rakenteesta johtuen lahjoituksilla on erityisen suuri merkitys Yhdysvalloissa. Siellä erilaiset kotitalouksien, yrityksien ja muiden yhteisöjen lahjoitukset hyväntekeväisyyteen ovat vuosittain yhteensä 210-220 miljardia euroa. Maan bruttokansantuotteeseen suhteutettuna tämä luku on 2,2-2,3 prosenttia.
Lähes 90 prosenttia yhdysvaltalaisista kotitalouksista tekee vuosittain lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Summa on keskimäärin noin kaksi prosenttia kotitalouden vuosituloista.
WISCONSININ YLIOPISTON taloustieteen professorin James Andreonin mukaan lahjoitusten tärkein kohde ovat erilaiset uskonnolliset yhteisöt. Tämän jälkeen tulevat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus, johon kohdistuu noin 10 prosenttia lahjoituksista.
Yhdysvaltalaisen Council for Aid to Education -organisaation mukaan korkeakoulut hankkivat varoja vuonna 2009 yhteensä noin 21 miljardia euroa. Parhaiten talouskriisin keskellä menestyivät Stanfordin, Harvardin ja Cornellin huippuyliopistot, jotka saivat yhteensä 1,2 miljardia euroa. Varainkeruussa sijalla 19 ollut julkisrahoitteinen Kalifornian yliopisto Berkeleyssä sai sekin lähes 190 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta.
Yhdysvalloissa yliopistojen tärkeimmät tukijat ovat yksityishenkilöitä. Heidän osuutensa yliopistoille kohdistetuista lahjoituksista on tyypillisesti ollut hieman vajaat puolet. Yritykset lahjoittavat vajaan viidenneksen ja erilaiset säätiöt kolmanneksen.
MYÖS SUOMESSA on viime aikoina keskusteltu paljon yliopistojen rahoituksesta. Yliopistoissa parhaillaan käynnissä oleva peruspääomien kartuttaminen ja varainhankintatyö perustuvat uuteen yliopistolakiin, jonka myötä yliopistoilla on kuluvan vuoden alusta ollut vastuu omasta rahataloudesta. Valtio tukee yliopistojen pääomien kartuttamista vuoden 2010 loppuun.
Valtio on luvannut tukea yliopistoja siten, että jokaista peruspääomaan lahjoitettua euroa kohden valtio lahjoittaa yliopistolle 2,5 euroa. Tällaisen ehdollisen vastinrahoituksen merkitystä on saatettu aikaisemmin aliarvioida. Yalen yliopiston professori Dean Karlan ja Chicagon yliopiston professori John A. List osoittavat uudessa tutkimuksessaan, että ainakin Yhdysvalloissa sekä yleishyödylliseen toimintaan lahjoitettujen varojen määrä että lahjoittamisen todennäköisyys kasvoivat merkittävästi, kun varainhankinnassa oli vastinrahoittaja mukana.
Vastinrahoituksen kannustinvaikutus voi siten olla suuri. Lahjoitusta harkitsevien kannattaakin ottaa vastinrahoituksen merkitys huolellisesti huomioon.
Mikäli keskisuomalaiset kotitaloudet lahjoittaisivat käytettävissä olevista tuloistaan yliopistolle saman osuuden kuin yhdysvaltalaiset kotitaloudet lahjoittavat yliopistoille keskimäärin - noin prosentin viidesosan - lahjoituksista kertyisi kahdeksan-yhdeksän miljoonaa euroa. Koska valtion lupaaman vastinrahoituksen kerroin on 2,5, saataisiin tämän lahjoitussumman vastineeksi valtion rahoitusta yliopiston peruspääomaan yli 20 miljoonaa euroa.
Vahvat ja kansainväliset tiedeyliopistot ovat merkittäviä alueellisia vaikuttajia niin teknologian, kulttuuriin kuin taloudenkin näkökulmasta. Valtion vastinrahoitus yliopistoille on mahdollisuus, jota yhdenkään kasvukeskuksen ei kannata jättää hyödyntämättä.
Jyväskylän yliopiston varainkeräyskampanjaan voi tutustua osoitteessa https://www.jyu.fi/yhteistyo/yliopistontukijat/.
Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa.
