Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
05.02.2010 17:11
Kolumni
Hyvinvointi syntyy työtä tekemällä
Henna Virkkunen
Kirjoittajan kolumnit
Lapsuudessani Suomea kuvattiin usein Euroopan Japaniksi. Koulussa tähdennettiin, että oli lottovoitto syntyä Suomeen. Jälkimmäisestä voi olla edelleen samaa mieltä. Sen sijaan Japani ei enää vuosiin ole ollut maailmantalouden kirkkain tähti, pitkälti väestönsä ikääntymisestä johtuen.
Väestön huoltosuhteen muutos, ja raju sellainen, on meillä Suomessakin edessä. Viime vuonna eläkkeelle jäi ennätysmäärä, yli 80 000 työntekijää. Seuraavina vuosina poistuma työelämästä tulee olemaan suuri.
Ikärakenteen aiheuttamat muutostarpeet ovat olleet jo pitkään tiedossa. Aivan toiseen mittaluokkaan kotimaan ongelmat kuitenkin nousivat maailmantalouden romahdettua.
Viimeiset vuodet Suomi on ollut yksi niistä valtiosta, jotka ovat hyötyneet globalisaatiosta eniten. Koettu talouskriisi näytti nyt kolikon toisen puolen: olemme niiden valtioiden joukossa, joiden kylkeen taantuma teki kovimman lommon.
1900-luku oli eittämättä Suomen menestystarinaa. Köyhästä Venäjän alusmaasta kohosimme kovan taistelun, työn, koulutuksen ja teknologisen kehityksen tuloksena yhdeksi maailman vauraimmista ja kilpailukykyisimmistä valtioista.
Nyt meille on kääntymässä uusi lehti. 2000-luvun menestystarina on luotava uudelle pohjalle. Se hyvinvointiyhteiskunta, joka viimeisten sukupolvien työllä on luotu, on pelastettava. Lapsille on jäätävä muutakin kuin velkaa ja korkoja. Laadukas opetus, toimiva terveydenhuolto ja kattavat julkiset palvelut on pystyttävä turvaamaan myös tulevaisuudessa.
KEINOJA talouden pelastamiseen on esitetty kolme: työurien pidentäminen, verojen korotukset ja palvelujen leikkaukset. Kokoomus pitää näistä työurien pidentämistä ehdottomasti parhaana ja ensisijaisena. On harmillista, ettei tähän tunnu olevan kaikilla tahtoa.
Yksikin vuosi lisää suomalaisten keskimääräiseen työuran pituuteen tekee vuosittain kolmen miljardin euron lisän valtiontalouteen. Lisävuoden ei pitäisi olla niin iso uhraus, etteikö sitä voisi suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen tehdä.
Hyvinvointi syntyy vain työtä tekemällä. Tarvitsemme Suomeen uutta työtä ja uusia tapoja tehdä työtä. Ne tuhannet perinteiset työpaikat, jotka taantuman aikana katosivat, eivät tule takaisin.
Toisaalta tuottavuus, etenkään palvelusektorilla, ei ole viime vuosina juuri parantunut. Monella tapaa Suomen tilanne näyttää nyt vaikealta, mutta mihinkään synkkyyteen ei silti ole syytä vaipua. Meillä on omat vahvuutemme, jotka eivät ole mihinkään kadonneet.
Taantuman tuoma murros tarjoaa hyvän sauman uusille tuotteille ja palveluille, uusille tavoille tehdä asioita.
SUOMALAISTEN suurin vahvuus on koko kansakunnan varsin korkea osaamistaso. Tästä on pidettävä jatkossakin kiinni. Lapset ja nuoret tarvitsevat hyvän koulutuksen, jonka varaan voi tulevaisuutta rakentaa.
Korkea koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat alueita, joihin meidän kannattaa investoida. Tämän hallituksen suurin tulevaisuussatsaus on ollut yliopistouudistus. Vuoden vaihteessa yliopistomme irtautuivat valtiosta, ne saivat rutkasti lisää autonomiaa ja parin miljardin edestä pääomia. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle yliopistolle nouseminen maailman huipulle omilla vahvuusaloillaan.
Yritteliäisyyden ja luovuuden merkitys kasvaa. Tähän kannustamista tarvitaan lisää niin koulutusjärjestelmään kuin koko suomalaiseen yhteiskuntaankin. Meillä kaikilla on omat vahvuutemme, jotka on uskallettava rohkeasti ottaa käyttöön. Liian usein meillä pelätään epäonnistumista. Ellei mitään yritä, ei voi paljon saavuttaakaan.
Suomalaisten tulevaisuus on kiinni siitä, millaisia tuotteita ja palveluita pystymme jatkossa kehittämään maailmanmarkkinoille, ja kuinka hyvin ja tehokkaasti pystymme omat julkiset palvelumme järjestämään.
Kun suomalaisissa olevaan tietoon ja taitoon yhdistetään tukevasti yritteliäisyyttä ja hitunen luovaa hulluutta, ei meille maailmalla moni pärjää.
henna.virkkunen@eduskunta.fi
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Keski-Suomesta ja opetusministeri.
