Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 05.03.2012 17:27

Iso Paha Susi

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT elää kriisien kautta. AKT:n perinteeseen on kuulunut tiukka neuvottelupolitiikka, joka on johtanut monta kertaa törmäyksiin työnantajien kanssa. AKT on lakkoillut laillisesti ja laittomasti. Sen kireä oman edun vedätys on myös venyttänyt yhteiskunnallista kestokykyä, kun yksi avainala on uhannut koko maan vientiä.

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty edustaa liiton voimaperinnettä. Risto Kuisma (1978–94) oli legenda ay-jyränä mutta pehmeni sittemmin sosiaalidemokraattisena kansanedustajana. Räty on ajanut häikäilemättömästi jäsenistön etuja. Se katsotaan liiton jäsenkunnassa ehdottomasti eduksi.

AKT:n neuvotteluvoima perustuu kuitenkin sopimusyhteiskuntaan ja tasapuoliseen neuvotteluasetelmaan. Jos Suomessa ei arvostettaisi ammattiyhdistysliikettä ja sen merkitystä, tilanne olisi toinen. Pelkkään voimaan perustuvassa yhteiskunnassa työnantajat olisivat vahvoilla. Yksittäiset työntekijät ja ammattiliitot eivät pystyisi ajamaan etujaan, jos työnantajat esimerkiksi irtisanoisivat aina häiritseviä järjestäytyneitä työntekijöitä ja ammattiyhdistysaktiiveja.

Sopimusten kunnioitus on työntekijöiden etu. Työantajat ovat tähän sopimusyhteiskuntaan sopeutuneet, sillä se on luonut vakautta ja yhteistä hyvää.

 

Hilkka Ahteen irtisanominen oli AKT:n hallitukselta kiistapäätös. Äänin 11–9 liiton hallitus päätti lähteä vapauttamaan viestintäpäällikkönsä työsuhteesta, vaikka liiton ja Ahteen välillä oli työpaikkakiusaamisesta kesken tutkintaprosessi.

Hyviin tappoihin on kuulunut, että kiistat puidaan asialinjalla eikä työntekijöitä irtisanota tällaisten näkemyserimielisyyksien takia.

Nykytiedoilla Ahteen irtisanominen oli laiton irtisanominen ja työnantajavallan väärinkäyttöä. Ahde saattoi olla vaikea työntekijä. Hänen miehensä Matti Ahde oli aikanaan nuorisolinjan kärkihahmoja ja moninkertainen ministeri. Hän kaatui Veikkauksen johtajana ahdistelujuttuun.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner tuomitsivat irtisanomisen välittömästi.

Reaktio ei ole yllätys, sillä AKT:n voimalinja uhkaa koko ammattiyhdistysliikkeen ydintä. Jos kiusallisten työntekijöiden irtisanominen hyväksyttäisiin, ammattiyhdistysliikkeen asema romahtaisi.

Ihan moraalisestikin AKT teki juuri sen, mitä ammattiyhdistysliike on aina vastustanut työnantajissa. Suomalaiset työantajat ovatkin pikkuhiljaa lammasmaistuneet niin, että tällaisia törkeitä irtisanomisia ei juuri tapahdu.

 

AKT haluaa kuitenkin olla Iso Paha Susi. Ahteesta tuli Puna-Hilkka, joka joutui syödyksi.

Lopulta on kuitenkin vaikea sanoa, mihin tilanne johtaa. AKT:n äänestyspäätös oli niin täpärä, että edessä voi olla vielä suuria yllätyksiä.

 

R-kioskit myytiin norjalaisyhtiölle. Omistajayhtiö Sanoma on kunnostautunut kansainvälistyjänä. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat omistava yhtiö myy toimintoja Suomesta ja ostaa ulkomailta.

Se on kansainvälistymistä. Ehkä se kertoo myös erkkolaisen perheen nykyjohtajien uskopuutteesta Suomeen.