Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
12.03.2010 17:07
Kolumni
Itä-Euroopan valintojen vuosi
Tapani Luotola
Kirjoittajan kolumnit
Itä-Eurooppa elää kuumaa vaalivuotta.
Vaaliruljanssin aloittanut Ukraina näyttää selviävän presidentinvaihdoksestaan ilman parlamenttivaaleja. Uusi pääministeri on presidentti Viktor Janukovitshin luottomies, entinen talousministeri Mykola Azarov. Hän korvasi Julia Tymoshenkon, jonka hallitus kaatui kuun alussa parlamentin epäluottamuslauseeseen. Helmikuussa Tymoshenko oli hävinnyt Janukovitshille presidentinvaaleissa. Uuden pääministerin ensimmäinen tehtävä on neuvotella Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa Ukrainalle 12 miljardin euron pelastuspaketti. Ukrainan tämän vuoden budjetti on yhä laatimatta ja valtion velka on kolminkertaistunut.
UNKARISSA käydään kaksikierroksiset parlamenttivaalit ensi kuussa. Kesäkuussa parlamentti valitsee uuden presidentin ja kunnallisvaalit käydään lokakuussa. Poliittista keskustelua ovat hallinneet kansallismieliset teemat, ja voittajaksi povataan Viktor Orbánin kansallismielistä keskustaoikeistolaista Fidesziä. Kansallista ylpeyttä on koetellut se, että Unkari joutui taloustaantumassaan turvautumaan Maailmanpankkiryhmän ja Euroopan unionin lainoihin. Lainanantajien puuttuminen Unkarin taloudenpitoon heijastuu jo unkarilaisten ärtymyksenä. Äärioikeiston pettymys on purkautunut yltyneinä romanivainoina.
Unkarin vaalitulos voi heijastua moniin naapurimaihin, joissa on merkittävä unkarilaisväestö. Slovakiassa valitaan parlamentti kesäkuussa, mutta sosiaalidemokraattinen pääministeri Robert Fico jatkanee tehtävissään, sillä oikeisto-oppositio on ollut pahasti hajalla laajojen korruptiojuttujen vuoksi. Slovakian unkarilaisten puolue SMK on jo jakautunut Unkarin poliittisten jakojen pohjalta.
Tshekit äänestävät touko-kesäkuussa. Maan sisäpolitiikka on ollut jo pitkään sekaisin. Oikeistohallitus sai parlamentilta epäluottamuslauseen jo vuosi sitten, maata on johtanut Jan Fischerin virkamieshallitus ja pääpuolueiden rivit ovat repeilleet. Uutena puolueena parlamenttiin pyrkii muun muassa perin amerikkalaismielinen TOP-09, mutta Tshekin itäeurooppalainen erikoisuus on myös yhä vahva kommunistinen puolue. Tshekin parlamentin uudet voimasuhteet ratkaisevat myös maan seuraavan presidentin vaalin.
Itä-Euroopan vaalivuoden huipentavat Puolan presidentinvaalit marraskuussa. Asetelmat ovat auki, sillä seuraavaksi presidentiksi uumoiltu pääministeri Donald Tusk sanookin jatkavansa mieluummin pääministerinä.
TALOUSLAMA iski itäiseen Keski-Eurooppaan rajusti. Yhdysvaltain päätös perua ohjuskilpihankkeensa Puolassa ja Tshekissä oli kova isku maiden vahvasti länteen sitoutuneille oikeistopuolueille ja viesti koko alueelle. Tällaiset seikat ovat omiaan vahvistamaan kansalaisten pettymystä ja epäluottamusta politiikkaan. Amerikkalaisen Freedom House -instituutin analysoimista kymmenestä entisestä sosialistimaasta demokratiakehitys on parantunut vain Puolassa, ja demokratian taantumaa on jatkunut jo vuodesta 2003.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.
