Itämeren merkitys kasvaa

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 05.02.2010 17:07

Kirjoittajan kolumnit

Suomessa järjestetään ensi viikolla suurin huippukokous aikoihin. Huoli Itämerestä tuo Helsinkiin Ruotsin kuninkaan, Latvian ja Liettuan presidentit, Venäjän, Viron, Norjan ja Tanskan pääministerit, ministeritason edustajat Puolasta, Saksasta ja Valko-Venäjältä sekä Euroopan komission edustajan. Aloite huippukokoukseen tuli suomalaisilta.

Moni voi pitää Itämerta pelkkänä rauhallisen Pohjolan harmittomana sisämerenä, mutta näin asia ei ole.

ENSINNÄKIN Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on nimennyt Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi. Tämän riskistatuksen saaneita vesiä on vain kymmenkunta, muun muassa Galapagos-saarten lähivedet.

Itämeri oireilee pahasti. Sinilevä on jokakesäinen vitsaus, ja pohjan syvänteiden happikato laajenee. Rehevöitymisen tärkeimpänä syynä ovat maatalouden ravinnepäästöt. Pietarin miljoonakaupunki on suurimpia yksittäisiä kuormittajia. Noin puolet Suomenlahden typpi- ja fosforikuormituksesta on peräisin Venäjältä.

Uusi ympäristöriski on öljykuljetusten valtava lisääntyminen venäläisiin satamiin. Vanhat synnit kuten jätteiden dumppaus mereen nousevat esiin aika ajoin.

TOISEKSI Itämeri on yhä tärkeä alue suurvaltojen strategioissa. Viime viikolla Venäjän laivaston edustajat kertoivat, että Venäjä vahvistaa Itämeren laivastoaan vastavetona Puolaan keväällä tuleville amerikkalaisille Patriot-ilmatorjuntaohjuksille. Puola aikoo sijoittaa uudet ohjuksensa Pohjois-Puolaan, lähelle Venäjälle kuuluvaa Kaliningradia.

Vaikka Venäjän puolustusministeriö kumosi Itämeren laivaston vahvistamisen yhteyden amerikkalaisohjuksiin, itse asiaa eli Itämeren laivaston "virtaviivaistamista nykyajan vaatimusten tasolle" ei kiistetty. Kaliningradissa Venäjällä on jo valmiudessa Patrioteja vastaavia S-300 -ohjuksia.

Itämeren strategista merkitystä lisää Nord Stream -kaasuputki, jonka innokkaimpia puuhamiehiä ovat olleet Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schöder. He sivuuttivat putkilinjauksissaan itäisen Keski-Euroopan maat tavalla, joka on tuonut monille mieleen samojen maiden etupiirijaot 70 vuotta sitten.

Monille itäeurooppalaisille Nord Stream ei ole pelkkä ympäristökysymys. Kaasuputkihankkeet suoraan merten ali Länsi-Eurooppaan on nähty Venäjän yrityksenä palauttaa energiapolitiikalla vaikutusvaltaansa "lähiulkomaihin", entisiin alusmaihinsa, jotka itsenäistyivät Neuvostoliiton hajotessa.

Venäjä on itse vahvistanut tätä vaikutelmaa. Viime kesänä presidentti Dmitri Medvedev sanoi maansa varautuvan "energiasotiin" rajoillaan. Tähän liittyen Venäjä ja Valko-Venäjä järjestivät syksyllä ilman ennakkoilmoitusta mahtipontisen Länsi 2009 -sotaharjoituksen, jonka tavoitteeksi tulkittiin Nord Stream -putken suojelu.

Itämeressä siis riittää pohdittavaa. Helsingissä siihen on hyvä mahdollisuus.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.