Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 13.11.2010 15:37
Kolumni

Jouluostoksille Viipuriin

Kirjoittajan kolumnit

Toiset lähtevät jouluostoksille Lontooseen, jotkut Tukholmaan ja toiset taas Saksan joulumarkkinoille. Ehkä ei ensimmäiseksi tule mieleen Viipuri, jos listaa varteenotettavia paikkoja. Se on kuitenkin tavanomaisesta melkoisesti poikkeava vaihtoehto ja aah, niin ihanan vanhanaikainen.

Lämpimästi päälle, iso kassi mukaan, eikä rahaa tarvita puoltakaan siitä, mitä muissa metropoleissa saa kulumaan. Aamuyöllä lähdetään ja iltamyöhällä tullaan takaisin.

SOITTO Reijo Riekkiselle hyvissä ajoin ennen lähtöä, jotta viisumianomukset saa ajoissa postiin. Riekkinen on Viipurin kävijöiden luottokuski, joka jaksaa toteuttaa rouvien toiveita sopivista ostopaikoista. Lisäksi hän tietää rehelliset rahanvaihtajat ja mukavat (= siistit) ruokapaikat ja vessat.

JOULUINEN ostosmatka kannattaa suunnitella arkipäiväksi, tällöin ruuhka raja-asemalla on hellempi, ja kaupat ovat pidempään auki. Jos hyvä säkä käy, rajalta selviää inhimillisellä odottelulla. Rajanylitys on aina tuurissaan, sillä jos työvuoroon sattuu virkaintoinen tyyppi, kuten aika usein on, aikaa tuhraantuu moniin turhiin passin- ja viisumintarkastuksiin paljon.

BUSSI JÄTTÄÄ matkalaiset Viipurin kauppahallille, joka onkin hyvä kiintopiste. Hallilta lähtee Torkkelinkatu, jonka varrella olevat kivijalkapuodit tarkastetaan ensimmäiseksi. Mukaan tarttuu emali- ja sinkkiastioita (ihanat joulun kukka- ja havuasetelmiin), kattiloita, sankoja, vateja, peltitarjottimia ja muoviliinoja. Kaikki kuin suoraan 1950-luvulta.

Seuraavana kauppapaikkana on käsityöliike, josta ostetaan neulelankoja, ristipistomalleja, kanavatöitä, joulunauhoja, nappeja. Lähitienoolla on kalastusliike, vaatekauppa, apteekki (huom. halpaa Buranaa), lastenvaateliike, kenkäkauppa (huopatossut), lelukauppa, kirjakauppa (joulukalenterit, joulukortit, joulupaperit, kiiltokuvat).

Rautakauppa on kekseliään taivas. Sieltä voisi saada vanhanaikaisen näköisiä koukkuja, heloja, köyttä. Ruokakaupasta ostetaan makeisia, säilykkeitä, hapankaalia, mehua, teetä.

TAKAISIN bussille, joka vie matkalaiset Talikkalan torille. Mitä sieltä ei löydä, sitä ei jouluun tarvita.

Torilla on käsitöitään myyviä vanhuksia, heiltä voi ostaa sukkia, lapasia, myssyjä, kaulahuiveja, patalappuja, pitsiliinoja, pikkumattoja, pöytäliinoja. On kirpputorikauppiaita, elintarvikkeita, vaatteita, kukkia, havuja, oksia.

Kynttilöitä, glögilasin pidikkeitä, pellavaserviettejä, kaikki kuuluu jouluun.

SITTEN VIELÄ pellavakauppaan, josta täytyy ostaa uusi pellavalaudeliina joulusaunaan, punaiset pellavalakanat, uusi pellavapöytäliina joulupöytään, pellavasaippuaa, pellavapitsejä jouluaskarteluihin ja pakettien käärintään, pellavalankaa tupsuihin ja pellavanarua pakettinaruksi. Huopahattu saunaan, yhdestä puusta löylykauha ja pellavainen kylpytakki.

KAUPPAHALLISTA joulumaatuskat, avaimenperät, rintakorut, nahkakäsineet, rukkaset, joulukarkit, kukkia, pikkulahjoja kummilapsille kuten kaunis peilirasia, kristallivaasi ja uudet teekupit.

Ja vielä ennen bussin lähtöä torilta luudat joulupihalle ja koreja.

Joulutunnelma syntyy pienistä asioista pienellä rahalla. Vanhat mummot villatakkeineen ja pitkine hameineen, tällaista oli varmaan ennen vanhaan joulutorilla.



Lähetä linkki artikkeliin
Sähköposti Facebook Twitter Delicious

Seuraa meitä Facebookissa

Kolumnit