Kolumni
Jyväskylä - veturi vai imuri?
Lasse Kangas
Kirjoittajan kolumnit
Keski-Suomessa on tapana todistella, että Jyväskylän on maakunnan veturi eli mitä vahvempaa on maakuntakeskuksen kasvu, sitä paremmin menee myös Keski-Suomen muissa osissa. Näin korostetaan Jyväskylän ratkaisevaa asemaa ja varmistellaan koko maakunnan tukea kaupungin kasvulle.
Maaseutupitäjät odottavat Jyväskylän tukea omille pyrkimyksilleen. Monien mielestä vastavuoroisuus on vähän niin ja näin.
Kun Jyväskylän kuntaliitoksen myönteiset vaikutukset alkavat nyt vähitellen näkyä, on aika tarkastella maakuntakeskuksen veturivaikutusta. Vetääkö Jyväskylä todella maakunnan kuntia eteenpäin ja miten?
Kiistatonta on, että Jyväskylän naapurikunnat ovat hyötyneet kaupungin kasvusta. Maakuntakeskuksen läheisyys on kasvattanut asukaslukua ja vauhdittanut elinkeinoelämää Muuramessa, Laukaassa, Uuraisilla, Petäjävedellä ja Toivakassakin. Jonkin verran vaikutus saattaa tuntua myös Hankasalmella.
Hyvä niin, joskin vaikutus naapurikunnissa saattaa heiketä, kun Jyväskylä saa tonttipolitiikkansa järjestykseen.
Jämsällä on kaikki mahdollisuudet kehittyä eteläisen Keski-Suomen keskuksena. Sama koskee pohjoispuolella Äänekoskea.
Mutta entä muu maakunta, Viitasaaren, Saarijärven, Keuruun ja Joutsan seudut? Niiden näkökulmasta Jyväskylää on vaikea nähdä koko maakunnan veturina. Pikemminkin maakuntakeskus näyttää imurilta.
Viitasaari, Saarijärvi ja Keuruu ovat väestöpohjaansa menettäviä kaupunkeja, joiden kääntäminen kasvu-uralle on maakunnan tulevaisuuden ydinkysymys. Näkymä on vaikea mutta ei toivoton.
Esimerkiksi Keuruun elinkeinoelämän pohja on monipuolisempi kuin huomataankaan. Monilla metallialan yrityksillä on huomattavia kasvumahdollisuuksia. Yksi paradoksi on se, että kasvua jarruttaa pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tilanne on Saarijärven seudulla suunnilleen sama. Siksi maakuntatasolla on välttämätöntä kehittää yhteistyössä yritysten kanssa työvoiman täsmäkoulutusta.
Kasvu-uralle pyrkivien keskusten avainkysymys on riittävän voiman kehittäminen omiin vetureihin. Vain siten syntyy vastavoima Jyväskylän imulle.
VÄHÄINEN tekijä ei ole myöskään kuntapolitiikka. Monilla paikkakunnilla siinä on parantamisen varaa. Seutu ei ole yrittäjien kannalta erityisen houkutteleva, jos jonninjoutavat kähinät ja valitukset rasittavat kunnallista päätöksentekoa.
Myös kuntajakokysymysten setviminen epärealistiselta pohjalta voi olla asioita jarruttava tekijä. Luontaiset työssäkäynti- ja asioimisalueet huomioiva johdonmukaisempi linja olisi tarpeen.
Pahimmassa tapauksessa jopa maakuntakokonaisuus on uhattuna. Nykyinen Keski-Suomi ole mikään itsestäänselvyys. Sellaisia pohdintoja on kantautunut muun muassa Keuruulta ja Pihtiputaalta.
Nyt tarvittaisiin sitä keskisuomalaisuutta, jota Matti Kurjensaari kuvaili aikanaan suunnilleen näin: Keski-Suomi on ihmeen ehjä kokonaisuus, jossa maakunnallinen ajatus, puhdas maakuntahenki toimii käyttö- ja työntövoimana.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.