Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 25.10.2008 00:01
Kolumni

Kaiken ja kaikkien puolesta

Arvoisat J. H. Erkon runokilpailun järjestäjät. Jos ajattelitte pyytää minua palkintoraatiinne, älkää vaivautuko. Vaalimainosten lukeminen nimittäin täytti taidekiintiöni ainakin neljäksi vuodeksi. Itse asiassa ehdokkaiden ilmoittelu tuhosi kokonaan uskoni ihmisen luovuuteen.

Ymmärrän toki, että ehdokkaat osallistuvat sunnuntaina ratkeaviin kuntavaaleihin pienillä budjeteilla. Sitä suuremmalla syyllä rahat kannattaisi käyttää hyödyllisesti eikä mitäänsanomattomaan nollamainontaan.

Entisen ulkoministerin esimerkistä tiedämme, että jopa poliitikot osaavat tiivistää sanottavansa 160 merkkiin. Mikseivät kuntavaalimainokset siis sano yhtään mitään? Olisi kiva laskea, monenko ehdokkaan kampanjan pääviesti on "sinun asiallasi", "sinun puolestasi" tai jotain vastaavaa.

Teoriassa ehkä lienee järkevää olla rajaamatta potentiaalisia äänestäjiä kannattajajoukon ulkopuolelle. Mutta entä jos täytyisi päättää, leikataanko lasten päivähoidosta, opiskelijoiden mielenterveyspalveluista vai vanhuksilta? Kenen asialla silloin olisitte? Äänestäisittekö tyhjää?

Eräs jyväskyläläinen ehdokas mainostaa toimivansa "yhteisten etujemme puolesta". Mitä hittoa? Voisiko joku paljastaa, mikä on kaikille kaupunkilaisille yhteinen etu? Se, ettei Laukaa hanki itselleen ydinasetta? Voiko naapurikaupungin valtuusto vaikuttaa moiseen?

Oman lukunsa muodostavat ilmoitukset, joihin on epätoivoisesti yritetty keksiä jotain näppärää. Esimerkiksi hammaslääkäri kertoo "porautuvansa ytimeen", urheilijoiden ystäväksi itseään profiloiva ehdokas julistaa "kun liikkuu niin ajatuskin liikkuu" ja oman elämänsä Coppola ilmoittaa elokuvasta tutulla fontilla: "Ihmisoikeudet. Nyt."

Hämmentävin lienee kuitenkin ehdokas, jonka iskulause kuuluu: "Koululaisten Kotelot Kuntoon - Nyt!" Samassa mainoksessa kaveri kertoo pyrkivänsä "vähin äänin valtuustoon". No, ainakin lukija jää sanattomaksi.

Edes mainostoimistoihin turvatuvat puolueet eivät juhli selkeydellään. Vai mitä meille kertoo Jyrki Kataisen naamalla varustettu pääkallolippu tai, vielä kamalampaa, Andy Warhol -plagiaatti Timo Soinin pärställä?

Kukaan ei uskalla sanoa mitään rohkeaa, koska kaikki pelkäävät ärsyttävänsä tiukkapipoisia äänestäjiä. Vain vihreät jaksavat vähän yrittää. Heille pisteet mainoksesta, jossa ruoskaa kädessään pitävä mies esiintyy koppalakissa ja toinen nahkanaamiossa. "Rohkeutta on ymmärtää erilaisuutta", kuuluu slogan.

Jottei kukaan kuvittele minun käyttävän palstatilaa mainostamiseen, mainittakoon, etten aio äänestää vihreitä. He ovat haalineet listalleen liikaa ihmisiä, joita en vahingossakaan halua auttaa valtaan. Terveisiä vain ehdokkaille, jotka ovat viime aikoina soitelleet vihaisia puheluita tänne toimitukseen.

Vaikka uskallusta riittäisi, hyvien iskulauseiden keksiminen ei ole helppoa. Ideani loppuivat lyhyeen pohtiessani, miten mainostaisin itseäni, jos olisi pakko pyrkiä valtuustoon.

Kun kaikki lupaavat toimia kaikkien ja kaiken puolesta, ehkä paras tapa erottua olisi rehellinen oman edun tavoittelu. Esimerkiksi vaaliteema "olutta ja makkaraa valtuuston kokousten tauoille" herättäisi varmasti huomiota.

Paitsi että idea on vanha. Jyväskyläläinen valtuutettu Erkki Fredrikson (kok.) kavereineen ehti kinuta olut- ja makkaratarjoilua jo yli neljä vuotta sitten.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen verkkotoimittaja.

Lähetä artikkeliin linkki
Sähköposti Facebook Twitter Delicious

Seuraa meitä myös Facebookissa

Kolumnit