Kansalaistoiminnalle katto

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 03.03.2010 17:41

Kirjoittajan kolumnit

Kansalaisjärjestöt ovat Jyväskylässä pettyneet kerta toisensa jälkeen, kun kansalaistoiminnan keskukselle ei ole löytynyt seiniä. Viimeksi jo luvatut tilat vei kaupungin pääsosiaaliasema.

Loppuvuodesta tehty tilapäätös on erinomainen esimerkki, kuinka vähän arvostettua ennaltaehkäisevä työ nyky-yhteiskunnassa tekojen tasolla on. Ei ole sisäistetty, että järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen on ongelmien ennaltaehkäisyä tehokkaimmillaan.

Ihmisiä autetaan auttamaan itse itseään, verkostoitumaan ja olemaan toistensa tukena.

ENNEN kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti tukivat sekä nuorisotyötä että eläkeläisjärjestöjä antamalla ilmaisia toimintatiloja. Uudessa Jyväskylässä otettiin käyttöön vanhan kantakaupungin malli, jossa kaikki järjestöt maksavat tilavuokria.

Summat ovat ropoja kaupungin budjetissa, mutta pienille järjestöille helposti toiminnan kuolinisku. Kymmenien yhdistysten lisäksi tilaongelmien kanssa pähkäilevät monet vertaisryhmät, kuten perhekahvilat ja mielenterveyspotilaiden tukiryhmät.

Jyväskylällä on nyt toukokuuhun aikaa etsiä kansalaistoiminnan keskukselle uusi paikka, mikäli keskus mielii päästä kilpailemaan Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ensi vuoden avustuksista.

RAY on suhtautunut Jyväskylään suunniteltuun kansalaistoiminnan keskukseen myönteisesti. Se pitää keskusta sosiaalisena innovaationa, joka ainutlaatuisella tavalla kokoaa yhteistyöhön eri järjestöjä ja samalla tarjoaa kansalaisille matalan kynnyksen olohuoneen. Yleensä RAY ei anna tukea järjestöjen vuokrakuluihin, mutta jyväskyläläisten pilottihankkeelle sitäkin voisi herua.

Pidemmän päälle kansalaistoiminnan tuki ei voi jäädä yksin RAY:n varaan. Jyväskylässä on lakkautusuhan alla monikulttuurikeskus Glorian toiminta, kun RAY:n kolmivuotinen projektirahoitus loppuu. Muualla Suomessa kaupungit rahoittavat vastaavaa toimintaa.

Myös Glorian toiminta on ennaltaehkäisevää sosiaalityötä parhaimmillaan. Maahanmuuttajat ovat oppineet kieltä ja suomalaisia tapoja sekä löytäneet uusia ystäviä.

PETÄJÄVEDEN viimekesäinen, tavoitteensa ylittänyt omakotinäyttely kiinnosti heti tuoreeltaan useita kuntia. Kangasniemi ennätti ensimmäisenä napata mallin toteutukseen. Puolentoista vuoden kuluttua siellä esitellään messualue, johon tulee myös asunto-osakeyhtiöpohjaisia pientaloja.

Perinteisesti maaseutumaiseen asumiseen on yhdistetty suuret tontit ja nykyisin hulppean kokoiset talot. Kangasniemellä kokeillaan uutta: kuusi pienehköä taloa tehdään kolmelle tontille, lämmitysjärjestelmä ja huoltopalvelut ovat kaikille yhteiset.

Pienen budjetin omakotiasuminen kiinnostanee sekä nuoria perheitä että eläkeläisiä. Voipa joku entinen kangasniemeläinen intoutua muuttamaan takaisin synnyinseuduilleen eläkepäivien viettoon.

Maaseudun elivoimaisuuden eteen on vielä monia keinoja käyttämättä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.