Koululuokassa on tilaa luovuudelle

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 03.09.2010 19:11

Kirjoittajan kolumnit

Suomi nousi elokuussa maailmanmaineeseen, kun Newsweek-lehti arvioi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Lehden listauksessa etsittiin vastausta siihen, missä maassa nyt syntyvällä ihmisellä olisi parhaat mahdollisuudet elää terve, turvallinen, kohtuullisen hyvinvoiva ja yhteiskunnassa ylöspäin etenevä elämä.

Mittareina olivat koulutus, terveys, elämänlaatu, talouden dynaamisuus ja poliittinen toimintaympäristö. Suomen nosti sadan maan joukosta kärkeen koulutusmittari, jossa olimme niin korkealla, ettei pistetaulukkokaan riittänyt.

Voimme Suomessa olla ylpeitä saavutuksistamme. Erityisen hyvin maailmalla tunnetaan suomalainen peruskoulu, ovathan 15-vuotiaamme olleet kaikilla kolmella kerralla OECD:n Pisa-mittauksessa oppimistuloksiltaan maailman parhaita.

Vuosittain Suomessa vierailee satoja kansainvälisiä ryhmiä tutustumassa "koulutusihmeeseemme". Nyt suomalainen alan know-how on muuttumassa myös liiketoiminnaksi, kun jyväskyläläiset saivat liikkeelle lupaavan koulutusvientihankkeen Abu Dhabiin.

MEILLÄ ei ole varaa jäädä paukuttelemaan henkseleitämme. Vaikka kansainväliset vieraat usein ihmettelevät, mitä parannettavaa maailman parhaassa peruskoulussamme vielä on, itselleni vastaus on selvä.

Meidän on rakennettava suomalaista koulua suuntaan, joka entistä vahvemmin tukee oppilaiden omaa yritteliäisyyttä, luovuutta ja yksilöllisiä vahvuuksia. Jokaisen kyvyt on saatava käyttöön. Voimme menestyä jatkossa tiedolla, taidolla ja kekseliäisyydellä.

Pohja tulevaisuuden hyvinvoinnille luodaan tämän päivän peruskoulussa. Koulujen toimintakulttuuria on vietävä suuntaan, joka ruokkii lasten luovuutta, rohkaisee käyttämään ideoitaan ja osallistumaan koulun toimintaan. Se edellyttää hyvin avointa, turvallista ja suvaitsevaista ilmapiiriä, jossa jokainen saa olla oma itsensä ilman pelkoa epäonnistumisesta.

Tulevaisuuden koulusta jokaisen tulee saada riittävät perusvalmiudet, mutta ennen kaikkea sellainen hyvä itsetunto ja motivaatio, joka kannustaa jatkamaan opintojaan ja kehittämään itseään läpi elämän.

Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa. Toisaalta jokaisella on myös alueita, joissa tarvitsemme harjoitusta. Osa opettajan vaikeaa työtä onkin tunnistaa oppilaissaan nämä vahvuudet ja tuen tarpeet, ja osata oikealla tavalla ohjata jokaista eteenpäin.

KUNTIEN talouspaineissa on suuri uhka, että opetusryhmät kasvavat liian suuriksi. Siksi sinivihreä hallitus on suunnannut rahoitusta perusopetuksen laadun varmistamiseen. 30 miljoonaa euroa suunnattiinkin ryhmäkokojen pienentämiseen. Samansuuruinen summa on varattu myös ensi vuoden budjettiin.

Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa pohtinut työryhmä nosti ehdotuksessaan kärkeen uuden ajan kansalaistaidot, jotka oli jaettu viiteen ryhmään: Ajattelun taidot, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot.

Nämä taidot pitäisi jokaisen peruskoululaisen jatkossa saavuttaa oppiaineiden kautta. Työryhmä esitti valinnaisuuden lisäämistä, kieliopintojen aikaistamista ja monipuolistamista, kahta uutta oppiainetta: etiikkaa ja draamaa, minimituntimäärän nostamista sekä ennen kaikkea siirtymistä nykyisestä pirstaleisesta oppiainejaosta laajempiin ainekokonaisuuksiin.

Hallituksen lähtökohtana on ollut taide- ja taitoaineiden aseman vahvistaminen perusopetuksessa. Tällä halutaan tukea oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Työryhmäesityksen mukaan tulevassa tuntijaossa varattaisiinkin yli kolmannes oppitunneista taiteisiin, sekä terveys ja toimintakyky-kokonaisuuteen.

Työryhmän esityksen lausuntokierros päättyi perjantaina. Seuraavaksi tehdään poliittiset linjaukset perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja ja opetusministeri Keski-Suomesta.