Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 23.03.2012 20:10

Koulutus kannattaa sittenkin

Nuoria patistellaan innokkaasti hakeutumaan koulutukseen, mutta ammattikoulun käyneet nuoret ovat aivan samalla tavoin heikoilla kuten pelkän peruskoulun käyneet, kirjoitti tutkija Jaana Lähteenmaa Helsingin Sanomissa 8.3. Näin siksi, että myös ammattikoulun käyneitä nuoria odottaa valmistumisen jälkeen usein työttömyys. Lähteenmaa halusi puheenvuorollaan kyseenalaistaa koulutuksen autaaksi tekevän voiman.

Tottahan se on, että vastavalmistuneiden on usein vaikea saada työtä.

Mutta jonkinlainen lohtu on sekin, että pitkän aikavälin tilastot kertovat koulutuksen takaavan pidemmät työurat. Esimerkiksi keskiasteen koulutus nostaa miesten työssäolovuosia yli kuudella vuodella pelkän peruskoulun suorittaneisiin verrattuna. Naisten kohdalla keskiasteen tutkinto vastaavasti tuo työvuosia lisää kymmenen vuotta.

Ero on vieläkin suurempi korkeakoulututkinnon tehneisiin: korkeasti koulutetuilla miehillä työvuosia kertyy 13 vuotta enemmän kuin pelkän peruskoulun käyneillä. Naisilla vastaavasti korkeakoulutus tuo 15 työvuotta lisää.

Tiedot on koonnut tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä (Hyvinvointikatsaus 1/2012). Juuri hän vastikään laati raportin työelämästä pudonneista nuorista. Kyseisiä nuoria arvioidaan olevan yli 51 000.

Edelleenkin joka viidennen miehen ja joka kymmenen naisen koulutus jää vain peruskoulun varaan.

Erot koulutettujen ja kouluttamattomien työvuosien määrässä selittyvät pätkittäisillä työsuhteilla. Pelkän peruskoulun käyneiden työurat sisältävät useita katkoja ja työttömyyttä, minkä vuoksi työssäolovuosia kertyy vähemmän kuin koulutetuilla.

 

Myrskylän tilastotutkimuksesta selviää työssäolosta muutakin kiinnostavaa.

Esimerkiksi maahanmuuttajamiesten työhön osallistuminen on hieman suurempaa kuin pelkän peruskoulun käyneiden suomalaisten miesten. Vastaavasti maahanmuuttajanaiset ovat töissä suurinpiirtein saman verran kuin peruskoulun käyneet suomalaisnaiset. Tilastot paljastavat, että työ maistuu maahanmuuttajille, vaikka netin verkkokuoro onkin päinvastaista mieltä.

Maahanmuuttajien koulutustaustaa ei ole tutkimuksessa eroteltu koulutuksen vastaavuuksien vertailun hankaluuden takia. Tämän vuoksi heitä on käsitelty yhtenäisenä ryhmänä.

Mutta toisaalta: maahanmuuttajista puhutaan muutenkin yhtänäisenä ryhmänä – olipa kyseessä koulutettu ulkomaalainen asiantuntija, bussikuski, pizzeriayrittäjä tai rötösten poluille astellut ulkomaalainen, jonka kohdalla kotouttaminen on epäonnistunut. Tällöin yhden maahanmuuttajan rikos leimaa kaikki muutkin. Silloin huomaamatta jää työtä tekevien maahanmuuttajien antama myönteinen panos yhteiskunnalle.

 

Työvuosien määrän ja koulutuksen välinen yhteys käy tilastoista selvästi ilmi. Tätä taustaa vasten voi hyvällä syyllä väittää, että koulutus kannattaa aina – myös silloin kun valmistumisen jälkeen ei ole välittömästi näkyvissä työpaikkaa. Huono uutinen onkin, että ammattikoulun keskeyttäneiden määrä on Tilastokeskuksen mukaan pitkästä aikaa kääntynyt kasvuun.

Keskustelua aiheesta

Koulutus tulee toki yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin vastikkeeton työttömyysturva. Samalla oppilaitoksiin varastoidaan koulutetumpaa työvoimareserviä jatkuvasti kuviteltua tulevaisuuden työvoimapulaa silmällä pitäen. Silti myös koulutusinflaatio pitäisi ottaa huomioon, ei liene kenenkään mielestä ...