Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
28.10.2011 17:07
Kirjoittajan kolumnit
Hallituskausi on jatkunut haasteellisena. Euroopan talouskriisin hoitaminen näkyy yhä vahvemmin kansallisessa päätöksenteossa. Katse on kuitenkin tiukasti tulevaisuudessa. Tässä ajassa on ihan oikein, että hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaista osaamista, kilpailukykyä ja koulutuksellista tasa-arvoa.
Hallitusohjelmaa konkretisoivaksi apuvälineeksi luotu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa suomalaista koulutusta johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Haluamme panostaa erityisesti koulutustarjonnan ja työelämän tarpeiden kohtaamiseen. Nuoren on saatava opiskelu- tai harjoittelupaikka, mutta ennen kaikkea nuoren on työllistyttävä opiskelun jälkeen.
SUOMEN koulutusta on ylistetty useita vuosia vuolain sanoin. Oppimistulokset kertovat pääosin hyvää. Kuitenkin olemme korkeakoulutettujen osuutta väestöstä verrattaessa sijalla 18. Samaan viiteryhmään koulutustason osalta kanssamme kuuluvat muun muassa Kreikka ja Puola.
Liian moni 25-64-vuotiaista suomalaisista on edelleen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Toisaalta myös koulujen väliset erot ovat kasvaneet.
Nyt tehtävällä koulutuspolitiikalla turvataan suomalainen osaamispotentiaali ja kilpailukyky. On ymmärrettävä, että kyse on pitkäjänteisestä kehittämistyöstä.
Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta aloituspaikkojen osuus suhteessa ikäluokkiin vaihtelee alueellisesti hyvin paljon. Pohjois- ja Itä-Suomessa aloituspaikkoja on jopa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa.
Nyt on korkea aika toteuttaa koulutuksellisen tasa-arvon edellytykset ja luoda koulutusta sinne missä sitä tarvitaan. Aloituspaikkojen kohdentaminen työelämän tarpeen mukaan parantaa koulutuksen saatavuutta kaikkialla Suomessa.
TOISEN ASTEEN koulutuksen yhteistyön tiivistäminen on tärkeä tavoite koulutuksen saavutettavuuden kannalta. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla toisen asteen hyvä yhteistyö mahdollistaa parhaiten sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen säilymisen.
Opiskelijoille on annettava mahdollisuuksia valita yhä joustavammin oma koulutuspolkunsa. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että ammatillista tutkintoa ja ylioppilastutkintoa kehitetään erillisinä tutkintoina.
On myös ehkäistävä koulutuksen keskeyttämistä. Ammatillisen koulutuksen puolella keskeyttäminen on yleistä ja valitettavan usein syrjäytymiskehitys saa näin alkunsa. Tähän puuttuminen on yksi osa koulutustakuun edistämistä.
Haluamme panostaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Tarkoituksena on tulevaisuutta ajatellen parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kasvattaa inhimillistä pääomaa ja työssä viihtymistä. Näillä toimenpiteillä on vaikutuksensa myös työuran pidentämiseen.
Tärkeään etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan kohdennettu rahoitus kasvaa 17,6 miljoonasta 22,7 miljoonaan euroon. Eli ei missään nimessä leikkaudu, kuten edustaja Aila Paloniemi virheellisesti väittää (Ksml 26.10.).
PUOLUSTUSVALIOKUNNASSA suurena kysymyksenä on tietenkin puolustusvoimien uudistus ja säästöjen toteuttaminen. Edelleen odotamme varsinaista ministeriön esitystä menoleikkausten kohteista.
Keskustelussa on niin uskottava maanpuolustus kuin maanpuolustustahdon säilyttäminen. Keski-Suomen osalta synkkiä pilviä on kerääntynyt Keuruun varuskunnan ympärille, mutta mitään esitystä ei ole vielä olemassa, vain arvailuja varusmieskoulutettavien määrän perusteella.
Valiokunta vierailee varuskunnissa ja toivottavasti käynnit avaavat näkemystä muun muassa Keski-Suomen puolustuksellisen osaamiskeskittymän tärkeydestä.
Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien kansanedustaja Keski-Suomesta.
