A A
Kolumni

Läskikapina ennen ja nyt

5.2.2010 00:01
Tapani Luotola

Kirjoittajan kolumnit

Läski puhuttaa ja liikuttaa suomalaisia. Kansa on tungeksinut innostuneena punnituspisteisiin osallistuakseen Läskillä lukutaitoa -kampanjaan.

Tuntemattomana pysyttelevä suomalainen hyväntekijämiljonääri maksaa 15 euroa jokaisesta kilosta, jonka suomalaiset saavat todistettavasti laihdutettua. Aikaa on toukokuuhun. Kertyvät varat, maksimissaan 10 miljoonaa euroa, menevät lyhentämättöminä opettajankoulutukseen Nepalissa.

Kampanjan idea on suorastaan vallankumouksellinen. Läski tappaa. Nyt jokainen voittaa. Nepalilaiset hyötyvät raha-avusta ja laihduttajat terveydentilansa kohenemisesta luovuttamalla kiloja, jotka he muutenkin kokevat sananmukaisesti taakakseen. Ja silloin voittaa koko yhteiskunta. Jos ylipainoiset laihduttavat edes pari kiloa, diabetekseen sairastuvien määrä pienenee tulevina vuosina useilla tuhansilla, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

LÄSKI on takavuosina nostettu Suomessa puheenaiheeksi myös tylymmin keskusteluna siitä, voitaisiinko kuntonsa ja terveytensä laiminlyöviltä periä muita korkeampia hoitomaksuja. Ajatusta ovat ehdottaneet ainakin Esko Aho Sitran yliasiamiehenä ja Stakesin tutkimusprofessori Markku Pekurinen.

Sosiaali- ja terveysalan vaikuttajien vastaanotto oli epäilevä. Kansalaiset puolestaan tyrmäsivät "läskiveron" eli ajatuksen maksujen porrastuksesta maksajan painon mukaan.

LÄSKI liittyi vallankumouksellisesti jo nuoren Suomen kohtaloihin talvella 1922 omituisessa "Läskikapinaksi" nimetyssä selkkauksessa Lapin perukoilla. Kapina oli Moskovassa perustetun Suomen kommunistisen puolueen vastaveto suomalaisten vapaaehtoisten tukemalle Itä-Karjalan kansannousulle.

Frans Myyryläisen eli Jahvetti Moilasen johtama punaisten retkikunta tuli Neuvosto-Venäjän puolelta Suomeen Ala-Kurtissa ja aloitti metsätyömiesten värväyksen riveihinsä Kemi oy:n Värriön suurella savotalla. "Ameriikan läski" oli jätkille tuttua ravintoa, ja palopuheensakin Moilanen piti suuren läskilaatikon päältä, mistä koko kapina sai nimensä.

Moilanen julisti vallankumouksen puhjenneen koko Suomessa ja esitti "Pohjolan Punaisen Sissipataljoonan taistelujulistuksen". Työmaan kassa ja tavarat kuluivat värvättyjen varustamiseen. Paluumatkalla rajan taakse pataljoona, josta monet värvätyt olivat jo karanneet, otti vielä yhteen Sallan rajavartioesikunnan kanssa.

Sotakirjailija Uula Aapa eli Akseli Olli Väänänen suhtautuu kirjassaan Sallan kapina Moilasen retkeen varsin ymmärtäväisesti. Ehkä rajaseudun kansan passiivisuus ja penseys vallankumou-kselle olikin yllätys Moilaselle. Sen sijaan Kuolajärvelle sijoitetun rajakomppanian toimettomana pysytellyt päällikkö, jääkäriluutnantti Jalmari Id (myöhemmin Pajakka) leimasi omalla passiivisuudellaan koko loppuelämänsä. Petsamon rajakomppanian päällikkönä hänet pidätettiin ja ammuttiin syksyllä 1939 Petsamon suuren vakoilujutun yhteydessä. Läski siis koitui lopulta hänenkin kohtalokseen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Keskustelua aiheesta Rötkäle | 5.2.2010 13:22:23 Kirjojen kirjassa on maninta, että vatsa on heidän jumalansa ja maallisiin on heidän mielensä. Nyt asian voi tulkita niin, että ihmiset joilla ei ole pyykkilauta vatsaa, ovat niitä joilla vatsa on jumala. Eli, ruuan säilöntä paikka on ruunsaamman kokoinen kuin pyykkilauta vatsalla. On varmaan niin, ... Vastauksia: 1 | Osallistu keskusteluun