Kolumni
Maailman nuoret vailla töitä
Tapani Luotola
Kirjoittajan kolumnit
Maailmanlaajuinen kuva alkaneen vuoden työllisyyskehityksestä on synkkä. Erityisen huonoina näkymät avautuvat maailman nuorille.
Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi tuoreessa vuosiraportissaan Global Employment Trends 2012: Preventing a deeper jobs crisis, että maailmaan on luotava 600 miljoonaa työpaikkaa kymmenessä vuodessa yhteiskunnallisen vakauden takaamiseksi.
Noin 200 miljoonan työttömän ihmisen työllistämisen lisäksi olisi vuosikymmenessä luotava yli 400 miljoonaa uutta työpaikkaa, sillä maailman työmarkkinat kasvavat vuosittain noin 40 miljoonalla uudella työnhakijalla.
ILO:n mukaan kolmannes työvoimasta eli 1,1 miljardia ihmistä on vailla työtä tai elää köyhyydessä. Toipuminen maailmanlaajuisesta talouskriisistä alkoi jo pari vuotta sitten, ja makrotasolla monet talouden indikaattorit (bruttokansantuote, yksityinen kulutus, investoinnit ja kansainvälinen kauppa) ovat elpyneet talouskriisiä edeltäneeseen aikaan. Työllisyys ei ole seurannut perässä.
Pahiten työttömyydestä kärsivät nuoret, joihin globaali talouskriisi iski rajuimmin. Korkeimmillaan nuorten työttömyys oli vuonna 2009, jolloin 15–24-vuotiaita työttömiä oli 79,6 miljoonaa.
Nuorten työttömyysaste on maailmanlaajuisessa vertailussa kolme kertaa aikuisia korkeampi. Viime vuonna työttöminä oli 74,8 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta, neljä miljoonaa enemmän kuin talouskriisin iskiessä vuonna 2007. Maailman nuorten työttömyysaste on 12,7 prosenttia, prosentin korkeampi kuin ennen talouskriisiä.
Kaikkiaan maailman työmarkkinoilla on yhä 27 miljoonaa työtöntä enemmän kuin ennen talouskriisiä, vaikka työmarkkinoilta töitä hakee lähes 29 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin mitä heitä pitäisi laskennallisesti olla talouskriisiä edeltäneen kehityksen perusteella.
Näiden 29 miljoonan joukossa on väkeä, joka ei koe tarjolla olevia töitä ”kunnollisiksi” eli taloudellisesti kannustaviksi sekä esimerkiksi opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan henkilökohtaisten työmarkkinoiden kohentumisen toivossa.
”Kunnollisten töiden” väheneminen näkyy ILO:n tilastoissa: ”työssä käyvien köyhien” määrän pieneneminen on merkittävästi hidastunut. ILO:n pääjohtajan Juan Somavian mukaan nuorison työllistymisen pitää olla koko maailman ykkösasia.
Kun kunnolliset työt elpyvät vain heikosti, maailmantalous ei turvaa nuorille tulevaisuutta. Se taas heikentää perheiden perustamista, sosiaalista yhtenäisyyttä ja edelleen poliitikkojen uskottavuutta.
Tämä kehitys voi purkautua rajuinakin yhteiskunnallisina murroksina. Arabikevät on vain yksi esimerkki. Pohjois-Afrikka on jo pitkään ollut erityisesti nuorisotyöttömyyden synkimpiä alueita.
Kriisipotentiaalia on muuallakin, myös Euroopassa. Euroalueen työttömyysaste nousi joulukuussa 10,4 prosenttiin, korkeammaksi kuin vielä koskaan euroajalla. Espanjassa jo yli puolet 16–24-vuotiaista on vailla työtä, Kreikassakin lähes puolet. Samaan aikaan kun työttömyysaste laskee Pohjois- ja Itä-Euroopassa, se on nousussa Etelä-Euroopassa.