Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
09.12.2011 20:44
Kirjoittajan kolumnit
Keski-Suomi on runsaan 270 000 asukkaan väestömäärällään yksi maan pienemmistä maakunnista. Myös pinta-alaltaan Keski-Suomi kuuluu 18 maakunnan joukossa pienempiin.
Parin viime vuosikymmenen kuluessa tehdyt uudistukset ovat siirtäneet maakuntien tärkeitä kehittämistehtäviä koskevat päätökset maakuntien liitoille. Vallankäyttäjät maakuntavaltuustoon ja hallitukseen valitaan kunnista kunnallisvaalien tulosten perusteella. Rahansa maakuntien liitot saavat jäsenkunniltaan, valtiolta ja toimintamäärärahojen osalta pienen siivun EU:lta.
MAAKUNTIEN liiton tärkeimmät tehtävät ovat päävastuunkanto alueensa aluekehittämisestä, maakuntakaavoituksesta ja yleisestä edunvalvonnasta.
Aluekehityksessä tämä merkitsee linjauksia maakunnan pitkäjänteisistä kehittämishankkeista, valtion budjettiin vuosittain esitettävistä hankkeista sekä lausunnon antamista erilaisten maakuntaan tulevien rahojen käytöstä.
Keski-Suomen maakunnan kanssa samaa alueellista jaotusta noudattavat Keski-Suomessa myös liki kaikkien keskeisten valtion alueviranomaisten toimialueet. Meillä on ELY- keskus. Maakunnassamme on siis muun muassa liikenteestä, työllisyydestä, elinkeinotoimesta, maataloudesta, ympäristöasioista ja valtion erityisrahoituksesta vastaavat valtion viranomaiset, jotka ottavat mahdollisuuksien mukaan huomioon maakuntaliiton linjaukset ja kehittävät, rahoittavat, neuvovat ja tekevät muita hallinnollisia päätöksiä maakunnassa.
LAPPIA lukuun ottamatta yhdessäkään toisessa Keski-Suomen kokoisessa pienessä maakunnassa asiat eivät ole yhtä hyvin. Monien muiden pienten maakuntien asioissa ratkaisuja tekevät valtion virkamiehet " istuvat" useimmiten suurten maakuntien pääkaupungeissa. Valtion täydenpalvelun ELY:a on vain yhdeksän, joista Keski-Suomen ELY on yksi.
Näiden "hyvien" lisäksi Keski-Suomella on muun muassa oma keskussairaala, koulutusinstituutioita puhumattakaan.
TÄTÄ ehyttä Keski-Suomea uhkaa tällä hetkellä useampikin asia. Jos Keski-Suomi murenee hallituksen ja Henna Virkkusen suurkuntahankkeen seurauksena miltä tahansa kulmalta, se lisää uhkaa myös monien valtion toimintojen lähtemiseksi maakunnasta.
Jos maakunnan erilaisia aluekehitysvoimavaroja, liikennehankkeita, ammatillista koulutusta, kotimaisen energian käyttöä ja varuskuntia leikataan hallituksen kaavailujen mukaan, se riisuisi Keski-Suomen maakuntaa vahvan maakunnan varustuksesta.
Käytännössä tällainen riisuminen merkitsisi viranomaisten päätösvallan siirtymistä Keski-Suomen asioissa lähinnä Pirkanmaalle. Maakunnan etelä- ja pohjoisosan kunnissa tehdyt suuntautumispäätökset ja käydyt keskustelut liittyvät samaan ilmiöön.
Tämä kaikki on haaste meille kaikille maakunnan ja erityisesti maakunnan päättäjille.
Meidän on ensiksikin uskallettava ja kyettävä pitämään maakuntamme puolta Helsingin päätöksentekopaikoilla oli sitten kysymyksessä lentotoiminnan jatkuminen, maakunnan laajakaistahankkeen rahoitus, isommat ja pienemmät tiet, koulutuspaikat ja monet jo aiemmin mainitut asiat.
Tämän lisäksi meidän on myös maakunnan sisäisessä päätöksenteossa huomioitava koko maakunnan tarpeet ja mahdollisuudet. Erityisesti tämä koskee meitä Jyväskylän päättäjiä. Yhdessä me kaikki olemme vahvempia ja kyvykkäistä paremmin hyödyntämään ne monet mahdollisuudet mitä muun muassa vahva koulutustarjonta, runsaat luonnonvaramme ja yrittäjyytemme voi meille tarjota.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.
