Maalaisserkkujen vaalipiiri

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 20.07.2010 17:09

Kirjoittajan kolumnit

Kaltaiselleni politiikan amatöörille olisi varmaan lottovoitto syntyä äänestäjäksi Uudellemaalle.

Nyt on jo tunne, että ensi kevään eduskuntavaalit käydään ja ratkaistaan Uudellamaalla eikä muun Suomen tarvitse vaivautua. Helsingistä erotettunakin Uusimaa on vuodesta 1975 lähtien ollut kansanedustajamäärältään maan suurin vaalipiiri, jonka paikkamäärä on kasvanut 1-2 paikkaa jokaisissa eduskuntavaaleissa.

Väestökasvuinen Uusimaa saa näillä näkymin seuraavissa eduskuntavaaleissa peräti 35 paikkaa eli yhden lisää Pohjois-Savon kustannuksella. Asetelma tietää sitä, että ääniharavien peesissä eduskuntaan pääsee pienilläkin äänimäärillä - eikä millään puolueella ole varaa hävitä.

Tuorein raskaan sarjan ilmoittautuja poliitikkojen tähtien sotaan Uudellemaalle on keskustalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, joka nykyisessä eduskunnassa istuu Lapin vaalipiirin edustajana. Väyrynen perustelee ehdokkuuttaan Uudellamaalla Matti Vanhasen ja Tanja Karpelan vetäytymisellä.

Aiemmin Väyrynen on valittu eduskuntaan Uudeltamaalta vuosina 1991, 1995 ja 1999, joka kerta puolueensa suurimmalla äänimäärällä ja vuonna 1991 koko maan ääniharavana. Väyrynen haluaa haastaa erityisesti kokoomuslaisen ulkoministeri Alexander Stubbin kisaan ulkoministerisalkusta - vielä ei tosin tiedetä, asettuuko Stubb ehdolle Uudellamaalla vai Helsingissä.

Muutkin maalaisserkut hakeutuvat ehdokkaiksi pääkaupunkiseudulle kuten keskustan eteläpohjalainen puheenjohtaja-pääministeri Mari Kiviniemi ja kainuulainen ympäristöministeri Paula Lehtomäki tai kokoomuksen pohjoissavolainen puoluejohtaja ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joka Uudellamaalla paikkaa Sauli Niinistön jättämää ammottavaa aukkoa.

Muita valttinimiä Uudellamaalla ovat vihreissä oikeusministeri Tuija Brax Heidi Hautalan paikkaajana sekä SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ja varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson. Kaikilla keskenään kilvoittelevilla on lisäksi täysi työ torjua perussuomalaisten puoluejohtajan Timo Soinin rynnistystä.

UUDELLAMAALLA on tuoreen kyselyn mukaan keskimääräistä enemmän puoluekannastaan epätietoisia, liikkuvia äänestäjiä ( Helsingin Sanomat 17.7.). Äänestäjien epätietoisuutta lisää monien entisten ääniharavien vetäytyminen leikistä.

Tilanne voi puolueissa heijastua populistisena kilvoitteluna tärkeimpinä pidetyistä äänestäjistä. Puolueiden vaaliohjelmista sitten näkyy, kuinka Uusimaa-keskeiset vaaleista tulee ja ovatko pääkaupunkiseudun ongelmat peräti vaalien avainkysymys. Mutta vaikka monilla pääkaupunkiseudun ongelmilla on kiistatta valtakunnallinen luonne, viisi kuudesosaa kansanedustajista valitaan silti edelleen Uudenmaan ulkopuolelta.

Lapissa Väyrysen ja eduskunnan jättävän Hannes Mannisen jäljiltä jää noin 16 500 orpoa keskustaääntä. Ne voivat karkailla muille, mutta mahdollisen tappion pohjoisessa korvaisi monin verroin voitto etelässä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.