Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
02.02.2010 21:07
Kolumni
Merenpinnan alta löytyy värikästä elämää
Reetta Mikkola
Kirjoittajan kolumnit
Merivedessä elää väriloisto, joka pysäyttää katseita suomalaisissakin kodeissa. Merivesiakvaariossa, jota kutsutaan myös riutta-akvaarioksi, on kyse pienestä ja herkästä ekosysteemistä, joka poikkeaa huomattavasti makean veden akvaarioista.
Erilaisten kivi- ja pehmytkorallien seurana merivesiakvaarioissa pidetään muun muassa rapuja, katkarapuja, kaloja, leviä, meritähtiä, merisiilejä ja merihevosia. Usein kalat ovat vain sivuroolissa.
Aivan yksinkertaista merivesiakvaarion pystyttäminen ei ole, muttei mahdotontakaan. Tavoitteena on että ekosysteemi toimisi mahdollisimman pitkälti itsellään. Suurin työ on tiedon hankinnassa, joka jatkuu niin kauan kuin harrastuskin.
Kiinnostus riutta-akvaarioita kohtaan on kasvamassa. Samalla on lisääntynyt myös eliöiden ja tiedon tarjonta. Hyvä suomenkielinen lähtökohta tiedonhankintaan on osoite http://merivesi.aqua-web.org/. Muutama suomalainen akvaarioliike on jo kiitettävästi perehtynyt mesivesiharrastukseen, ja myös jotkut alan harrastajat myyvät tai vaihtavat kasvattamaansa korallia.
RIUTTA-AKVAARION perustana on niin kutsuttu elävä kivi. Se on koralliriutasta saatua kuolleen korallin rankaa. Suomeen tätä uusiutuvaa kivimassaa tuodaan CITES-säännöstön puitteissa.
Elävän kiven onkaloissa ja huokosissa akvaarioon kulkeutuu eliöitä, kuten erilaisia rapuja, sieniä, leviä, matoja, kotiloita ja korallinpaloja. Ne ovat tarpeellisia ja toivottuja.
Tuskin kukaan riutta-akvaarion ylläpitäjä osaa tarkkaan listata eliöstöään. Joskus käy niinkin, että kiven mukana tulleet pikkupedot yllättävät tuhoamalla akvaristin hankkimia eliöitä.
Elävä kivi toimii biologisena suodattimena ja korallien kiinnittymispintana. Veden virtaus saadaan aikaan vaahdottimella ja kiertovesipumpuilla. Lämmitin ja valaisin pitävät lämmön miltei 30 asteessa.
- Valo on usein kynnyskysymys. Suositus on watti yhtä vesilitraa kohti. Ja valossa on oltava runsaasti sinisävyjä. Itse olen yllättynyt, kuinka paljon kivikorallitkin ovat kasvaneet ja haarautuneet puolessa vuodessa, kertoo 63-litraisen nanoriutta-akvaarion ylläpitäjä Janne Jokinen.
Hän haaveili omasta merivesiakvaariostaan pitkään ja hankki samalla tietoa sen vaatimuksista. Viime kesänä pikarahti viimein toi styrox-laatikossa Indonesiasta peräisin olevan elävän kiven, tamperelaisen akvaarioliikkeen välittämänä.
Pikkuhiljaa kiven päälle ja ympärille lisättiin muun muassa pehmyt- ja kivikoralleja, kotiloita, vedessä eläviä erakkorapuja, katkarapuja ja levyvuokkoja. Lasten iloksi Xenia-korallissa piilottelee kaksi vuokkokalaa.
- Suunnitteilla oli isompi akvaario, ja sellainen on haaveena edelleen. Pienessä altaassa on suuremmat haasteet tasapainon saavuttamisen suhteen kuin isossa. Näin pientä allasta ei saa pyörimään itsestään, Jokinen toteaa.
ENSIMMÄISEN puolen vuoden aikana Jokiselle ovat tulleet tutuiksi riutta-akvaarion vaatiman vesikemian aakkoset. Säännöllisesti toistettavat vesitestit ja vedessä olevan mittarit kertovat veden laadusta. Osittaiseen vedenvaihtoon on löytynyt sopiva rytmi ja kraanaveden puhdistukseen on löytynyt toimiva järjestelmä.
Vesi vaatii tietyn määrän riutta-akvaarioon tarkoitettua suolaseosta sekä päivittäisen kalsium-karbonaattilisän, jota muun muassa korallit tarvitsevat kasvaakseen. Pinnantasaaja-laite auttaa oikean suolapitoisuuden säilyttämisessä. Ja tietenkin kaloja, rapuja ja koralleja ruokitaan säännöllisesti.
Rutiineihin ei kulu paljonkaan aikaa, mutta niiden luomiseen ja tiedon etsimiseen työtunteja on käytetty sitäkin enemmän.
- Minulle tämä on pala luontoa omassa kodissani. Pidän siitä huolta. On palkitsevaa huomata, että altaassa on tasapaino ja että korallit kasvavat, Jokinen toteaa.
Suuremman altaan lisäksi hän haaveilee myös sukeltamisesta trooppisella rannikolla korallien ympäröimänä.
Lemmikit-palsta ilmestyy parittoman viikon keskiviikkona.
