Mihin katosi pesäpalloinnostus?

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 30.07.2010 17:58

Kirjoittajan kolumnit

Jyväskylän Kiri voitti 80-vuotisjuhlaottelussa Hyvinkään Tahkon kesän ennätysyleisön kannustamana. Mutta katsojia oli vain runsaat 1 600, kun 1980-luvulla pesäpallo-ottelut keräsivät Hippokselle tai Koskenharjulle yleensä noin 3 000 katsojaa.

Jyväskylällä on maineikkaat perinteet pesäpallokaupunkina, mutta onko kansallispeli jäämässä Jyväskylässä jalkapallon jalkoihin?

Pesäpallon erityispiirre Keski-Suomessa on lajin kaupunkilaisuus. Muiden Väli-Suomen maakuntien menestys pesäpallossa on vahvasti maaseudun kuten esimerkiksi Sotkamon, Kiteen, Vimpelin, Nurmon ja Alajärven varassa.

Keski-Suomesta mestaruus- ja nykyisessä Superpesis-sarjassa on ollut Jyväskylän ulkopuolinen seura vain kerran, Keuruun Kisailijat vuonna 1958. Keuruun pesäpallomenestyksen takana oli aikaisemmin Kirissä pelannut kaikkien jyväskyläläisten tuntema Jaakko Lovén.

Keuruun menestys jäi yhteen kauteen. Tällä hetkellä ei maakunnassa ole näköpiirissä huippujoukkueita. Juniorityötäkin tehdään vain Jyväskylässä. Ellei Suomensarjassa pelaava Lievestuoreen Kisa ala nousta historialliseksi jymy-yllättäjäksi.

PESÄPALLON kaupunkilaisuuden syitä Keski-Suomessa on mahdoton selvittää. Tahko Pihkalan kehittämä peli ei oikein juurtunut 1920- ja 1930-luvulla maakunnan suojeluskuntiinkaan. Lajin historiaa tutkineen jyväskyläläisen historioitsijan Erkki Laitisen mukaan pesäpalloa alettiin tosissaan harrastaa Jyväskylässä seminaarin ja Lyseon piirissä. Siltä pohjalta perustettiin 1930 Jyväskylän Kiri ja nousu maankuuluksi pesäpallokaupungiksi alkoi.

Jyväskylän Kirin lisäksi maankuuluja ovat olleet Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat (HoNsU), TUL:n seura Jyväskylän Lohi (myöhemmin Lohi-Pesis) sekä aikaisemmin Jyväskylän Veikot (myöhemmin Pesä-Veikot), mestaruussarjassa pelannut TUL:n seura sekin.

Komein saavutus on vuodelta 1984, jolloin Kiri voitti Suomen mestaruuden ja HoNsU ylsi mitalisijalle.

Mutta menestyksen vuosinaan Kiri laiminlöi juniorityön ja kansallispelin harrastus alkoi Jyväskylässä hiipua. Jääkiekko ja jalkapallo alkoivat vetää nuorisoa.

Superpesiksessä kohtuullisesti menestyvän Kirin otteluilla on ollut tänä kesänä keskimäärin vain vajaat 700 katsojaa. Kaupungissa ei ole nyt entistä pesäpallohenkeä.

Menneinä vuosikymmeninä politiikkakin sähköisti Jyväskylän pesäpallokatsomoita. Nyt on toisin. Kiri on saanut kesken kauden Lohelta taitavan lukkarin Juhani Lehtimäen. Jyväskylän pesäpalloväki keskittää tukeaan Kirille. Seurat tekevät yhdessä juniorityötä.

MIESTEN pesäpallo ei ole nyt Jyväskylässä parhaassa vireessä, mutta naiset ovat lähellä huippua. Kirittärillä on takanaan viisi Suomen mestaruutta ja Jyväskylän Valo pelaa naisten superpesiksessä. Jyväskylän maine pesäpallokaupunkina on naisten varassa ja hyvä niin.

Joka tapauksessa Hippokselle on rakennettava kunnollinen pesäpallostadion. Mallia voisi käydä katsomassa Vimpelissä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.