Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 08.03.2012 17:50

Miksi ei nuorten puolesta?

SAK:n jäsenmäärä on laskussa eikä ay-liike innosta nuoria (Keskisuomalainen 5.3.). Ay-liike on leimautunut töissä olevien etujen puolustajaksi.

Historialliset tavoitteensa ay-liike saavutti jo menneinä vuosikymmeniä. Rooli onkin muuttunut eteenpäinmenosta jarruvaunuksi.

Työelämän suuri ongelma on 1990-luvun lamasta lähtien ollut nuorten työllistyminen. Ay-liike voisi ottaa aidosti asiakseen nuoret. Tähän saakka on ollut vain juhlapuheita.

Ay-liikkeen tulevaisuuden tavoitteeksi sopisi, että jokainen nuori pääsee suoraan koulusta ja opiskelusta työhön. Se vaatisi ehkä minimipalkkasäädösten muuttamista ja uudenlaista ajattelua työelämältä.

Nuorten työllistyminen olisi myös työnantajien ja koko yhteiskunnan etu. Työtätekevä maksaa veroja eikä elä veronmaksajien siivellä.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on puhunut nuorten työllistymisestä.

Uskaltaako ay-liike asettaa nuorten puolesta suuria tavoitteita? Vai onko se vain työpaikkansa säilyttäneiden tulonkahmimisorganisaatio.

Painajainen! otsikoi mikkeliläinen Länsi-Savo.

Itä-Suomi pilkotaan, kirjoittaa savonlinnalainen Itä-Savo. Kuopiolainen Savon Sanomat murehtii, että Savon jaetaan väkivalloin kahtia. Joensuulainen Karjalainen puolestaan kaipaa Etelä-Savoa Itä-Suomen yhteisrintamaan.

Hallituksen päätös yhdistää neljä nykyistä vaalipiiriä kahdeksi isommaksi vaalipiiriksi on asiaperustein kunnossa. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit olivat niin pieniä, että äänikynnys oli korkea. Tosin kynnysongelmaa on roimasti liioiteltu.

Yhdistämispäätös syntyi hallituspuolueiden poliittisena kompromissina. Se tehtiin Helsingin hallituskammareissa. Kansanedustajamääriä laskien päätös oli perusteltu, mutta siinä jätettiin alueiden omat näkemykset huomioimatta.

Itä-Suomi on yhteenhitsautunutta aluetta. Olisi ollut luonnollista, että kaikki kolme Itä-Suomen maakuntaa olisi samaa vaalipiiriä. Pohjois-Savolla, Etelä-Savolla ja Pohjois-Karjalalla olisi luontevaa edunvalvontaa.

Nyt Etelä-Savo liitettiin väkivalloin Kymen vaalipiiriin. Savonlinnalla, Varkaudella, Pieksämäellä tai Mikkelillä ei ole mitään yhteistä merenrantakaupunki Kotkan tai junaseisake Kouvolan kanssa.

Etelä-Savon ja Kymen vaalipiiri oli poliittisen kompromissin epämuodostunut lapsi, Helsingin kammaripäätöksenteon mätä hedelmä ja itäisen Suomen alistamista lahdattavaksi eri suuntiin.

Savo-Karjala ja Kymi-Savo ovat seuraavissa vaaleissa mielenkiintoisessa tilanteessa. Äänestäjät ehkä taktikoivat niin, että saavat ääniä muutamille perusmaakunnan omille ehdokkaille.

Vaalipiirien yhdistämisiä nähdään tulevaisuudessakin. Satakunta on pieni vaalipiiri. Sen edessä on yhdistyminen johonkin suuntaan. Toisaalta Helsingin ja Uudenmaan superpiirit voisi tasapainon nimissä pilkkoa.

Ensi meni Turun Sinappi ja nyt Sisu-pastillit. Turun Sinapin teko siirtyi Ruotsiin ja sieltä Puolaan. Nyt Leaf aikoo lopettaa tehtaansa Varsinais-Suomen Aurassa. Sen jälkeen suomalaista sisua ei enää ole. Se on ehkä puolalaista sisua.

Mutta Pandan lakut ja suklaatpa tehdään Vaajakoskella!

Keskustelua aiheesta

Olin kerran tilanteessa työelämässä, jossa tuotantolaitoksen päällykäinen suurehkon joukon edessä lupasi jotain, mutta "unohti"lupauksensa kun selkänsä käänsi. Sen jälkeen kävellä kopsuttelin silloisen läänin työsuojelupiiriin, jossa keskustelin pöydän takana istuvan herrasmiehen kanssa. Kerrottuani...