Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
01.02.2010 19:39
Kolumni
Miten käy Wiitaunionin?
Lasse Kangas
Kirjoittajan kolumnit
Keski-Suomen pohjoisimmissa pitäjissä Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa oltiin vuosituhannen alussa yksimielisiä siitä, että jotain olisi tehtävä kehityksen kääntämiseksi taantumasta kasvuun. Kovin paljon muusta ei sitten yksimielisyyttä ollutkaan.
Kuntaliitosta ei ainakaan siinä vaiheessa pidetty realistisena. Viitasaaren kaupunki on alueen vahvin keskus. Mutta puttaalaisten mielestä Pihtipudas on sentään yksi maailman napa sekin. Kinnula on puolestaan oikein kuuluisa omintakeisesta paikalliskulttuuristaan.
Näistä lähtökohdista syntyi sopimus Viitasaaren ja Pihtiputaan pitkälle viedystä yhteistyöstä. Kunnalliset palvelut hoidetaan yhteistyössä, mutta kaikki muu eli kansalaiskunta säilytetään itsenäisenä.
Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan palveluista vastaavat Wiitaunionin perusturva-, sivistys- ja ympäristölautakunnat sekä tekninen lautakunta. Kinnula on yhteistyössä mukana perusturvalautakunnan osalta.
Systeemi on toiminut kohtuullisesti ja se on herättänyt valtakunnallista huomiota. Wiitaunionin idea hoitaa palvelut perinteisiä kuntia laajemmissa puitteissa mutta säilyttää kunnat itsenäisinä, niin sanottuina kansalaiskuntina, on itse asiassa Euroopassa yleinen paikallishallinnon malli.
ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että monet ovat arvelleet Wiitaunionin tasoittavan tietä kuntaliitokselle. Nykyisessä kehitysvaiheessa sitä ei kuitenkaan ole pidetty ajankohtaisena tavoitteena, vaikka jotakin uutta potkua seudulla tarvittaisiin.
Viitasaaren ja Pihtiputaan johtavat luottamushenkilöt neuvottelivat viime vuonna tosissaan yhteistyön syventämisestä. Asioissa oli tarkoitus edetä kunnanhallitusten yhteiseen neuvonpitoon.
Mutta syksyllä jysähti puttaalaisia tyrmistyttäneellä tavalla.
Viitasaari kutsui Pihtiputaan kunnanhallituksen neuvonpitoon kuntaliitoselvityksen teettämisestä. Se lukkiutti tilanteen. Pihtiputaalla koettiin, että Viitasaari teki toisin kuin oli sovittu.
Wiitaunionin kehittäminen ja syventäminen pysähtyi siihen.
Asiat mutkistuivat entisestään, kun Viitasaari sopi kuntaliitosselvityksestä Saarijärven kanssa. Puttaalaisten näkökulmasta viitasaarelaiset käänsivät heille selkänsä.
Kuntaliitosselvitys tehdään, mutta tuskin siitä mitään sen enempää tulee. Saarijärven ja Viitasaaren liitos merkitsisi käytännössä pohjoisen Keski-Suomen muodostamista yhdeksi kunnaksi eikä se ole todennäköinen - ja olisiko järkeväkään.
VIITASAAREN ja Pihtiputaan yhteistyökeskustelut tuovat mieleen vuosikymmeniä kestäneet Jyväskylän seudun kuntaliitossähläykset. Kaupunki yritti jossakin vaiheessa käyttää voiman oikeutta ja huutaa "näin on aika maan!" Se ei vienyt asiaa yhtään eteenpäin. Päinvastoin!
Wiitaunioni on jo siinä määrin maineikas yhteistyömalli, ettei sitä kannattaisi hukata.
Nelostien satunnainen matkaaja pitää itsestään selvää, että Viitasaaren ja Pihtiputaan - ja miksei Kinnulankin - edut ja tavoitteet ovat laajemmassa katsannossa samat.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.
