Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
25.02.2010 17:57
Kolumni
On aika vetää Vesterisen viivaa
Lasse Kangas
Kirjoittajan kolumnit
Oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden vaatimukset ovat politiikassa entistä vahvemmin esillä.
Se koskee myös eläkepolitiikkaa.
Vuodesta 1996 lähtien on ollut käytössä ns. taitettu indeksi: Työeläkkeiden korotukset perustuvat 20 prosenttisesti palkkaindeksiin ja 80 prosenttisesti kuluttajahintaindeksiin. Siitä johtuen työeläkkeet nousivat vuoden alussa 0,26 prosenttia, vaikka reaaliansiot kohosivat 3,9 prosenttia.
Pelkästään kuluttajahintaindeksiin sidottuun kansaneläkkeeseen ei tullut korotusta lainkaan.
Kansaneläke on 584 euroa kuukaudessa ja sillä elää 84 000 suomalaista.
Taitetun indeksin korjaaminen painottamalla se palkkaindeksin suuntaan sekä kansaneläkkeen sitominen samalla tavalla indeksiin työeläkkeen kanssa olisi oikeudenmukaista ja kohtuullista.
Siinä olisi Vesterisen viiva vedetty kerrankin paikalleen.
MUTTA MIKÄ ihmeen Vesterisen viiva?
Politiikan kieli muuttuu. Menneinä vuosikymmeninä käytössä olleita käsitteitä ja termejä jää pois ja unohtuu. Kuka osaa enää sanoa, keitä olivat pulamiehet, kuutoset, skogilaiset, k-linjalaiset, musta tusina, remonttiryhmä jne.?
Vieläkin harvempi tietää, mitä tarkoittaa 1920- ja 1930-luvuilla poliitikkojen yleisesti käyttämä termi "Vesterisen viivan vetämisestä".
Maalaisliittolainen kansanedustaja, laukaalainen maanviljelijä Vihtori Vesterinen (1885-1958) tappeli vuonna 1923 eduskunnassa virkamiesten palkkalakiin sanamuodon, jonka perusteella ylimmät palkkaluokat jäivät indeksiin sidotun korotusautomaatin ulkopuolelle.
Vesterisen viivaksi alettiin nimittää virkapalkkataulukon kohtaa, johon korotusautomaatti päättyi. Poliitikot kiistelivät ankarasti virkamiesten palkoista. Toisten mielestä Vesterisen viiva oli aivan liian alhaalla ja toisten mielestä liian ylhäällä. Pääministeri ja tuleva presidentti Kyösti Kallio oli sitä mieltä, että pari palkkaluokkaa ylempänä se olisi saanut olla. Mutta Vesterinen vastasi, että "viiva on justiinsa oikeassa paikassa siinä, mihin minä sen valtiovarainvaliokunnassa vedin".
Vesterisen viiva jäi palkkataulukkoon. Aikanaan se sieltä hävisi, mutta käsite jäi elämään pariksi vuosikymmeneksi tarkoittaen sosiaalipoliittisesti oikeudenmukaisen ja kohtuullisen kompromissin hakemista.
VESTERISEN VIIVAA vedetään muun muassa, kun keskustellaan kohtuulliseksi ja nykyistä oikeudenmukaisemmaksi koettavasta pääomatulojen verotuksesta.
Entä missä on hyvätuloisen palkansaajan raja? Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) veti Vesterisen viivan (
Ykkösaamu 20.2) 5 000 euron kuukausipalkan tienoille.
Eduskuntavaalien lähestyessä poliitikot lupaavat kilvan korjauksia eläkepolitiikkaan. Puheet eivät paljon paina. Mutta se ratkaisee, mikä puolue vetää Vesterisen viivan justiinsa siihen, mihin lupaa.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.
