Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
19.02.2012 00:01
Kolumni
Palvelut turvataan parhaiten kuntamallilla
Henna Virkkunen
Kirjoittajan kolumnit
Reilu viikko sitten raporttinsa jättäneen kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä on käyty kiivasta keskustelua. Julkisen talouden tila ja tulevaisuuden kuva kyllä tunnustetaan laajasti: väestö ikääntyy, tulopohja niukkenee, palveluiden tarve kasvaa, julkinen talous kiristyy. Tämä koskettaa koko kuntataloutta ja yhteiskuntaa.
Tästä ollaan laajasti samaa mieltä. Mutta siinä, onko tähän oikea ratkaisu kuntien vahvistaminen, mielipiteet eroavat. Itse olen ehdottomasti kuntapohjaisen palvelujärjestelmän kannattaja. Osa sen sijaan haluaisi siirtää palvelut pois kuntien käsistä, maakunnalliselle alueelle, rahastoille tai jopa valtiolle. En usko, että millään näistä malleista saataisiin asukkaille peruspalvelut järjestettyä yhtä taloudellisesti ja laadukkaasti kuin kuntapohjaisella mallilla.
Suomen kuntaperusteinen järjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, demokraattinen ja tehokas järjestelmä.
Kun vastuu on paikallisilla ihmisillä, asiat hoidetaan vastuullisesti, luotettavasti ja joustavasti, alueen olot huomioiden. Hyviä esimerkkejä tästä ovat perusopetus, jossa Suomen mallilla on saavutettu OECD-vertailussa maailman parhaat oppimistulokset, tai terveydenhuolto, jossa tulokset kansainvälisen arvion mukaan ovat hyvät, vaikka menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat alhaisemmat kuin OECD-maissa keskimäärin.
Kuntapohjaisella järjestelmällä kannattaa Suomessa ehdottomasti jatkaa. Se edellyttää kuitenkin rakenteiden uudistamista. Nykyisessä pirstaleisessa kuntarakenteessa erot niin kuntataloudessa kuin ihmisten palveluissa ovat huolestuttavasti kasvaneet. Se näkyy oppimistuloksissa, näkyy terveyspalveluiden laadussa ja kuntalaisten veroprosentissa.
Jo nyt kuntalaisten maksamassa kuntaverossa on yli viiden prosenttiyksikön ero asuinkunnasta riippuen. Nykyrakenteella tuo ero uhkaa kasvaa jopa 15 prosenttiyksikköön kuntien välillä kolmessa valtuustokaudessa, ellei mitään tehdä. Skenaarioiden mukaan vuonna 2024 kunnistamme joka viidennessä veroprosentti huitelisi 30–33:n välillä.
Viikko sitten raporttinsa jättänyt työryhmä esitti Suomeen 66–70 kuntajakoselvitysaluetta uusien kuntien muodostamiseksi. Harppaus nykyrakenteeseen näyttää todella suurelta, mutta kannattaa muistaa, että jo seitsemän vuotta sitten käynnistyneessä Paras-hankkeessa syntyi kymmenen kunnan Salo, kuuden kunnan Kouvola ja Hämeenlinna, sekä iso joukko kahden-kolmen kunnan yhdistymisiä.
Hallintouudistuksen tarpeet vaihtelevat eri alueilla. Monilla maaseutumaisella alueilla, kuten pohjoisessa Keski-Suomessa, kyse on ennen kaikkea julkisten palveluiden turvaamisesta.
Jyväskylän kaltaisilla kasvavilla kaupunkiseuduilla puolestaan kyse on yhdyskuntarakenteesta eli tarpeista suunnitella asuminen, liikenne ja maankäyttö kokonaisuutena. Kansallisen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu juuri kaupunkiseuduilla, jotka tänä päivänä ovat koko kansantalouden moottoreita.
Kenttää kiertäessä olen havainnut, että muutoksen tarve tunnistetaan kunnissa laajasti. Ne alueet, joilla kuntarakenteen muutoksia on jo tehty, tuntuvat – ehkä yllättäenkin – olevan valmiita myös uusiin muutoksiin. Toisaalta se on luonnollista, onhan näissä kunnissa jo kokemusta kuntien yhdistymisestä; pelot ovat väistyneet ja päättäjät tietävät ne mahdollisuudet ja myös sudenkuopat, joita kuntien yhdistymiseen sisältyy.
Kuntarakennetyöryhmän raportti on nyt lausuntokierroksella kunnissa. Jatkovalmistelun kannalta on tärkeää saada kuntien kannanotot selvityksestä sekä tieto siitä, onko kunnilla valmius lähteä mukaan kuntajakoselvitykseen.
Viime viikolla käynnistyi myös 18 aluetilaisuuden kierros, jossa selvitystä ja sen ehdotuksia käydään laajasti läpi alueen päättäjien kanssa. Lausuntokierroksen jälkeen käynnistyy myös kuntalain uudistus. Siinä erityinen painopiste on lähidemokratian ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisessa.
Suomessa kuntauudistusta on suunniteltu 1960-luvulta alkaen, mutta sitä on aina siirretty. Nyt olemme siinä tilanteessa, ettei uudistusta voi enää siirtää. Vastuulliset päättäjät osaavat suunnata katseensa pitemmälle kuin seuraaviin kuntavaaleihin.
Kyse on hyvinvointiyhteiskunnasta, kyse on kuntaperusteisen järjestelmän tulevaisuudesta, kyse on siitä, kuinka paljon siirrämme taakkaa tuleville sukupolville.
Kuntahallinnon uudistus on suuri mahdollisuus. Meillä on mahdollisuus luoda entistä vahvemmat ja elinvoimaisemmat kunnat, jotka uudistavat palvelujärjestelmänsä ja -prosessinsa 2020-luvun asentoon. Sellaiset kunnat, jotka kehittävät aluetta, järjestävät asukkailleen palvelut, ja joissa ihmiset voivat vaikuttaa oman kulmakuntansa asioihin.
Keskustelua aiheestaekkevaari
19.2.2012 10:34:29Ihmeen kovapäinen ihminen! Oikein uskomaton inttäjä.
Hän kertoo, että: "Väestö ikääntyy, tulopohja niukkenee, palveluiden tarve kasvaa, julkinen talous kiristyy. Tämä koskettaa koko kuntataloutta ja yhteiskuntaa."
Tästä ollaankin samaa mieltä, mutta mistä se johtuu, sitä Virkkunen e...Vastauksia: 29Osallistu keskusteluun
