Kolumni
Peli-into tukee taiteilijoiden inspiraatioita
Hannu Castrén
Kirjoittajan kolumnit
Jos taiteilija saa kuulla olevansa apurahataiteilija, hänen sydämensä ei varmasti sykähdä mielihyvästä. Ilmaus ei olekaan mikään taiteen rakastajan hellittelysana. Päinvastoin. Apurahataiteilija tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin luuseri, joka elää ihan oikeissa töissä käyvien maksamilla verorahoilla.
Yleensä apurahataiteilija vielä tekee taidetta, jota kansalaisten enemmistö ei parhaalla tahdollakaan halua kutsua oikeaksi taiteeksi.
APURAHATAITEILIJAAN sisältyvä kielteinen asenne on päähänpinttymä, josta on vaikea päästä irti. Ovathan päähänpinttymät eräs osa arjen politiikkaa, jossa vastarinnalla ilman asiaan perehtymistäkin on itsetuntoa voimauttava vaikutus.
Oikea tieto musertaa hyvän kohteen aggression purkamiseen. Siksi sitä ei näe eikä kuule saati muista, vaikka lotto-arvonnan yhteydessä olohuoneeseen kuulutetaan informaatiota Veikkauksen yhteiskuntavastuusta.
OIKEASTAAN kaikki suomalaiset, jotka osallistuvat valtion monopolisoimiin rahapeleihin, ovat välillisesti mukana myös taiteilijoidemme ja heidän taiteensa rahoittamisessa.
Viime vuonna Veikkaus Oy tuotti 407,9 miljoonaa euroa suomalaisen taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön tukemiseen. Opetusministeriön myöntämistä veikkausvoittovaroista taiteelle kohdentui 189,9 miljoonaa euroa, josta taiteen keskustoimikunta myönsi taiteelliseen työskentelyyn 25,3 miljoonaa euroa.
Kulttuuri- ja taidesäätiöt jakavat myös lähes yhtä suuren rahamäärän apurahoina.
TAITEILIJAT eivät siis luo verorahoilla, vaan suomalaisten peli-into on erikoisella tavalla kytköksissä taiteilijoidemme inspiraatioihin. Jokaisella pelaamallaan eurolla he ovat hivenen mukana taiteen tukemisessa.
Samalla apurahataiteilijan ja veronmaksajan kivulias suhde katoaa ja muuttuu tavallaan sponsorin ja sponsoroitavan hedelmälliseksi yhteistyöksi. Kumpikaan osapuoli ei yleensä tule asiaa vain ajatelleeksi.
Olisi syytä.
VALTION taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassa korostetaan paitsi taiteen itseisarvoisuutta ja ilmaisuvapautta, myös oikeutta epäonnistua. Ennen kaikkea apuraha antaa taiteilijalle tilaisuuden keskittyä taiteellisten rajojensa etsintään.
Ohjelmasta tulee esiin vielä yksi mielenkiintoinen näkökulma: apurahajärjestelmä mahdollistaa myös sellaisten taideteosten synnyn, jotka eivät ilman sitä ehkä toteutuisikaan. Kansalaiset sponsorina tukevat näin myös taiteellisten kärkien syntyä, vaikka itse saattavatkin suhtautua aikaansaannoksiin ehdottoman kärjekkäästi.
TEHDYN tutkimuksen mukaan suomalaisten pelaamiseen liittyy jännityksen ohella runsaasti haaveilua. Vaikka voittoa ei tulisikaan, voi hyvin ajatella niinkin, että sponsoroinnin kautta on tehnyt monien taiteilijoiden haaveista totta.
Sponsoroinnin tuloksia onkin syytä tarkastella sillä silmällä tänä kesänä vaikkapa Mäntässä ja Purnussa.
Kirjoittaja on kriitikko ja Keskisuomalaisen avustaja.