Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
05.11.2010 17:47
Kolumni
Perussuomalaiset valmiita eläkeiän nostoon
Matti Kangas
Kirjoittajan kolumnit
Euroopassa on protestoitu, kun oikeistohallitukset yrittävät puuttua eläkkeisiin. Pääsääntöisesti Euroopassa eläkeiän alaraja on Suomea alhaisempi. Elinikä on noussut, mutta työn tuottavuus on noussut vielä enemmän. Eläkeiän nostaminen on eläkkeiden leikkaamista, sillä eläkeiän nosto vähentää jäljelle jääviä eläkevuosia. Eläkeiän nostaminen vie työt nuorilta, jotka joutuvat syrjäytymisvaaraan.
Osa siirtyy eläkkeelle fyysisesti raskaista töistä. Tutkimusten ja oman kolmikymmenvuotisen kokemukseni valossa kolmivuorotyö rasittaa huomattavasti. Työväestö, johon SAK:laiset alat on perinteisesti luettu, siirtyy eläkkeelle useita vuosia aikaisemmin kuin toimihenkilöt johtajista puhumattakaan. Sairaseläkkeelle joudutaan työkunnon pettäessä.
Työkunnon loppuminen ei ole ihme, kun teollisuudessa vaaditaan tehokkaampaa kolmivuorotöitä kilpaa koneiden kanssa, terveydenhoidon vuorotyöntekijöitä vähennetään ja lopuista puristetaan enemmän irti, postin työntekijöitä painostetaan yhä enemmän yötöihin uuden postilain myötä, kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen lisäsi yötöitä ja niin edelleen. Suomessa jo 300 000 ihmistä työskentelee öisin. Yli viisikymmentävuotiaille yötyöt ovat jo terveysriski.
Timo Soini pyrkii esittämään perussuomalaiset työväenpuolueena. Tv-haastattelussa Soini ei pitänyt eläkeiän nostoa kynnyskysymyksenä hallitukseen menemiselle ja tarvittaessa eläkeikää voidaan hänen mukaansa nostaa. Tällaisella linjalla perussuomalaiset eivät näytä olevansa ainakaan työväenpuolue.
On väärä ratkaisu jakaa töitä niin, että niiden eläkkeelle siirtymistä siirretään myöhempään, joilla töitä on ja samalla vähennetään työttömien ja nuorten työmahdollisuuksia.
ELÄKELÄISTEN tilanne ei ole maassa häävi, vaikka kansaneläkkeen korotus onkin tulossa. Monien kansaneläkkeellä olevien täytyy käydä sosiaalitoimiston luukulla. Puoli miljoonaa eläkeläistä on tämänkin jälkeen alle tuhannen euron tuloilla. 1,3 miljoonaa eläkeläistä jää jatkuvasti jälkeen palkkatason kehityksestä taitetun eläkeindeksin takia, joka pitää korjata alkuperäiseen mallin mukaiseksi.
Eriarvoisuus kasvaa yhä nopeasti. Suomessa on yhä 150 000 pitkäaikaistyötöntä Ahon hallituksen (keskusta, kokoomus, kristilliset ja rkp) jäljiltä. Jonkinlainen ratkaisu pitäisi tehdä, että nämä ihmiset pääsisivät kurssitusten ja sosiaalituen noidankehästä pois esimerkiksi eläkkeelle.
ELÄKEIÄN nostamisen sijasta pitäisi puhua todellisista ongelmista. Tarkastusvaliokunnan tutkimuksen mukaan rikollisen talouden annetaan ryövätä 4,5-5,5 miljardia euroa yhteistä rahaa menetettyinä verotuloina vuodessa. Harmaa talous on käsittämättömän mittaluokan syöpä nyky-Suomessa.
Hallitus suostui sentään käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoon opposition pitkäaikaisesta painostuksesta johtuen. Tämä auttaa jonkin verran erityisesti rakennusalalla. Vasemmisto on pitkään ajanut ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta, joka oikeuttaisi ammattiyhdistyksen viemään oikeuteen työehtosopimusten rikkomuksia ilman, että työntekijän joutuisi mukaan riitaan. Pääomien veronkiertoon pystyttäisiin puuttumaan yksinkertaisella lainsäädännöllä.
Hallituksessa katsellaan epäkohtia sormien välistä. Harmaan talouden valvontaan määrättyjä resursseja vähennetään tuottavuusohjelman avulla, vaikka jokainen tutkija toisi paljastettuna rikoshyötynä valtiolle lisätuloina monin verroin palkkansa. Suomen ei myöskään pidä sallia eurooppalaisen halpatyövoiman tuontia. Hallitus tämän kuitenkin sallii. On aika palauttaa suomalaiset työehdot kaikille, jotka tekevät Suomessa töitä.
Erityisen nihkeä harmaan talouden torjuntaan on ollut kokoomus. Ilmeistä on, että harmaasta taloudesta hyötyvät jotkut omistajatahot. Nämä vetävät välistä rikoshyötynä jopa 5 500 miljoonaa euroa vuosittain. Se summa on pois yhteisistä verotuloista, jolle varmasti on jakajia ja vaalirahoitettavia.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Keski-Suomesta.
