Pidä pää kylmänä jos jäähdytät

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 23.07.2010 19:38

Kirjoittajan kolumnit

Jos jäähdytät olohuonetta 22-asteiseksi ja samaan aikaan ilmastokone puhaltaa ulkoa 27-asteista ilmaa sisälle, mihin päätyy jäähtyvän ilman luovuttama vesi? Jos se tiivistyy asunnon sisäpinnoille, vedä jäähdytyskoneen töpseli irti. Parempi kärsiä kesällä hellettä kuin haistella talvellakin kellarin hajua.

Jos et tiedä mihin jäähtyvän ilman luovuttama vesi joutuu, asia kannattaa selvittää viipymättä. Kunnan rakennustarkastaja tai korjausneuvoja on ehkä lomalla, mutta mielipiteitä löytyy tuttavilta, sukulaisilta, rautakaupasta tai ilmalämpöpumpun myyjältä. Pitää vain selvittää, kuka on asiantuntija ja kuka "asiantuntija".

VAROMME matalaa sokkelia, puuttuvaa salaojaa ja seinään päin kallistuvaa pihaa. Emme aina osaa varoa haittoja, joita rakennustekniikan muutokset, tiukentuvat energiamääräykset ja asumismukavuutta lisäävät koneet aiheuttavat.

Asunnon viilentäminen on tänä kesänä suosittu puheenaihe. Työpaikoilla kuunnellaan kaveria, jonka kotona ilmalämpöpumppu jäähdyttää lämpötilan mukavaksi. Jäähdytyslaitteet on monesta kaupasta myyty loppuun.

VIELÄ rintamamiestaloja pystytettäessä osattiin välttää loukut, joihin myöhemmin törmättiin muovien, tiivistysten ja erilaisten kosteuspesien myötä. Ennen riitti melko pitkälle, kun katto piti sateen ja perustukset olivat kovalla maalla.

Jos taloa ei ihan joka mies rakentanut, suvusta ja vähintään naapurista löytyi osaajia, jotka tiesivät rakentamisen salat. Talo pysyi kunnossa yksinkertaisin toimin. Nyt olemme asiantuntijoiden ja myyjien armoilla.

Rakennukseen liittyvät asiat ovat yllättäviä. Moni luulee, että ryömintätilalla varustettu tuulettuva omakotitalon rossipohja on aina varma ja hyvä perustusratkaisu. Muutama kesä sitten löysin tutkimuksen. Sen mukaan rossipohjan maapinta pitää lämpöeristää tai ryömintätilassa pitää olla kosteudenpoistaja. Jos maan kylmyys pitää rossipohjan ilmatilan liian viileänä, tuuletusaukoista virtaava lämmin kesäilma luovuttaa kosteuttaan ryömintätilan pinnoille, ja talon pohja voi saada salakavalan kasteen.

Jos joku väittää, että uudella laitteella voit käden käänteessä muuttaa asunnon kasvihuoneeksi, jää-viileäkaapiksi tai muuksi erikoisuudeksi, väitteestä kannattaa kysyä asiantuntijoilta.

ASIANTUNTIJOIDEN apuun joutuvat turvautumaan myös kunnan rakennuksista vastaavat. Äänekosken kaupungin vakituiseksi auttajaksi on tullut rakennusterveysasiantuntija Hannu Leisimo, joka viimeksi teki kuntotutkimuksen pääterveysasemasta. Leisimo löysi 35-vuotiaasta rakennuksesta niin paljon vikoja, että kaupunki hylkää koko talon.

Rakennusten pitäminen terveellisenä on niin haasteellista, että tavanomaiset rakennusmestarin tai -insinöörin opit eivät riitä. Suomessa asiaa yritetään kohentaa koulutuksella. Kuopion yliopiston yhteydessä järjestetään koulutusta, jossa voi hankkia rakennusterveysasiantuntijan, kosteus- ja homevauriotutkijan sekä sisäilmatutkijan oppinimikkeet.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen Äänekosken aluetoimittaja.