Kolumni
Porvarit Venäjästä vereslihalla
Pekka Mervola
Kirjoittajan kolumnit
Viime perjantaina Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri onnitteli Espoon Dipolissa ensimmäistä Aalto-professoria. Pääkaupunkiseudulle rakennetun "huippuyliopiston" ensimmäiseksi Aalto-professoriksi nimettiin Risto Nieminen.
Hän on nano-tutkija ja alansa huippu. Hänen ympärillään Aalto-yliopistoon on luotu nanotutkimusta. Aallon muita yliopistoja roimempi rahoitus vetää huippututkijoita puoleensa.
Jyväskylän yliopisto panosti jo vuosia sitten nanoon. Nieminenkin oli täällä. Pari muutakin meritoitunutta tutkijaa on siirtynyt Jyväskylästä Aaltoon.
Raha puhuu. Nyt ei luoda uutta huippua vaan imetään osaaminen muualta Suomesta.
VENÄJÄPUHEET ovat ajaneet keskustan ja kokoomuksen vereslihalle. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen puolusteli haastattelussa omia ja ulkoministeri Alexander Stubbin lausuntoja. Myös puolustusministeri Jyri Häkämiehen menneet puheet tulivat käsitellyksi.
Kataisen Etelä-Afrikassa tehty haastattelu ( Keskisuomalainen 1.9.) oli paljastava. Venäjä-keskustelu on kolahtanut kovaa, ja ylittänyt Kataisen mielestä kohtuuden. Hän moitti mediaa huonosta työstä. "Kyllä minua ... nolotti, että tällaistako tämä on, suomalainen Venäjä-keskustelu."
Kokoomus on pärjännyt julkisuudessa. Ehkä siksi puolue kokee nyt tulleensa kaltoin kohdelluksi.
Keskusta lyö taustalla lisää löylyä. Se yrittää kampittaa kokoomusta. Kilpailevan porvaripuolueen kannatus olisi maukasta saada lasku-uralle Venäjä-kortilla.
Venäjä-keskustelussa nousevat esille vanhat rintamalinjat. Rauhallinen myöntyväisyyspolitiikka on ollut vahvoilla Suomen suhteissa. Toisella reunalla on kautta historian haluttu tuoda esille suoraselkäisen itsenäistä, perustuslaillista suhtautumista Venäjään.
Venäjä-kortti puree osaan äänestäjistä. Mutta kummin päin?
Ulkopolitiikassa voi olla menossa sukupolvien muutos ja taistelu. Nuoret, kansainvälistyneet polvet, katsovat maailmaa itsellisemmin kuin sodan ja sen jälkeiset vuodet kokeneet.
Venäjä-keskustelu on enemmän sisäpoliittista taistelua kuin itse asiaa.
"VÄÄRÄ DEMARI", sanottiin Keskisuomalaisen Säynätsalosta pari viikkoa sitten kertoneen jutun jälkeen. Demariparatiisiksi otsikoidussa jutussa kaupunginosan, entisen kunnan, elämästä kertoi Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Tossavainen. Hän on entinen Säynätsalon kunnanjohtaja.
Joillekin sosiaalidemokraateille hän oli väärä mies kertomaan kaupunginosan elämästä. Onneksi kyse ei tiettävästi ole kovista riidoista mutta aivan paratiisi Säynätsalokaan ei ole. Jos ei muuta, niin kaavoitus herättää erimielisyyksiä.
Säynätsalolla on komea menneisyys SDP:n paikkakuntana. Urheiluseura ja muut riennot loivat yhteisöllisyyden.
Säynätsalo on nykyisin yksi Jyvässeudun helmistä. Kauniit rannat vetävät. Kansanedustaja Susanna Huovisen ja apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston lisäksi jo vanhoja tulomuuttajia ovat SAK:n Ahti Ruoppila (sd.).
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.