Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
25.02.2010 21:40
Kolumni
Puhurin on käytävä - resurssien jakaminen on uudistettava
Kari Haavisto
Kirjoittajan kolumnit
Vaikka Vancouverin olympiakisojen huuma saa kliimaksinsa kiekkoleijonien menestyksen ansiosta loppuviikosta, niin kokonaisuutena kisoista jää suuhun väljähtynyt maku. Siitä on kuitenkin turha osoittaa syyttävällä sormella urheilijoita.
Tällä kertaa jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle - Suomen Olympiakomitean päämajaan, jossa ennen kisoja tehtiin karkein mahdollinen virhe asettamalla kansalle täysin epärealistisia odotuksia 12 mitalista.
Kovin paljon pahempaa virhettä Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola ja kumppanit eivät olisi voineet tehdä.
Suomalaisurheilijoiden taso ei missään nimessä riittänyt edellä mainitun tavoitteen täyttämiseen. Se oikeastaan vain heikensi joukkueen virettä sitä enemmän, mitä kauemmaksi tavoite karkasi.
Urheililijat joutuivat myös samasta syystä urheiluyleisön arvostelun kohteeksi ilman omaa syytään. Eikä sekään varmasti nostanut kisafiilistä.
SUOMALAISILLA urheilujohtajilla on ihmeellinen tapa nostaa urheilijoita mitalisuosikkien joukkoon kaukaa kärjen takaa.
Kuitenkin urheilussa matematiikka on hyvin yksinkertaista. Ne urheilijat, jotka ovat sijoittuneet kärkisijoille useissa kilpailuissa kauden maailmancupeissa, miehittävät kisoissa käytännössä kaikki palkintosijat. Joitakin yllätyksiä isoon joukkoon aina mahtuu.
Totuuden nimessä on sanottava, että hopeamitalin kisoista tuoneen lumilautailija Peetu Piiroisen lisäksi mitalia olisi realistisesti maailmancupin sijoitusten perusteella voinut toivoa Janne Ahoselta, Aino-Kaisa Saariselta, Tanja Poutiaiselta, Mika Poutalalta sekä naisten viesti- ja jääkiekkojoukkueilta.
Alkuperäisen mitalitavoitteen puolittamisella olisi siis päästy aika lähelle realismia.
KISOJEN JÄLKEEN suomalaisessa urheiluelämässä on pakko käydä ainakin huippu-urheilun osalta melkoinen puhuri.
Menestymättömyys ei suurimmalta osalta ole kiinni osaamisen vaan rahan puutteesta. Maailman kärkitason urheilijalle ei riitä se, että hän tekee ammattimaisesti 60-70 prosenttia asioista. Se on nähty viimeistään Vancouverissa.
Huippu-urheilulle eri lähteistä tulevat rahat on resurssoitava aikaisempaa tarkemmin harvoihin todellisiin huippuihimme. Suomella ei ole varaa antaa yhtään tasoitusta kilpakumppaneillemme.
Jos tulevaisuuden menestys vaatii resurssien keskittämistä Piiroisen, Ahosen, Saarisen, Poutiaisen tai Poutalan suuntaan, niin se on tehtävä. Taloudellisen kakun liian tasaisella jakamisella ei saada tuloksia.
Tulevaisuuden menestys vaatii myös huippu-urheilijoiden asioiden hoitamisen keskittämistä sinne, missä tukieurot ovat parhaiten kohdennettavissa urheilijoiden, heidän henkilökohtaisten valmentajiensa ja muun taustajoukon konkreettiseen ammattimaiseen toimin taan.
Olympiakomitea ei näyttöjen valossa ole oikea paikka.
Kirjoittaja on Karjalaisen urheilu-uutisten tuottaja.
