Pulamiehet, Vennamot ja Soini

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 19.07.2010 15:31

Kirjoittajan kolumnit

Mielipidekyselyt osoittavat, että perussuomalaisten kannatus on nousussa eli yhteiskunnallinen tilanne on suotuisa Timo Soinin populismille.

Kysymys ei ole pelkästään äänestäjien valistumattomasta luottamuksesta helppoheikkipolitiikkaan, vaan kannanotosta yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ajan arvojen ja asenteisiin kehityksen suuntaan.

Soinilaisuuden historiallinen tausta ulottuu ainakin 1930-luvun pulaliikkeeseen saakka. Kansainvälinen talouslama kouraisi 1930-luvun alussa suomalaista maaseutua. Maatilojen konkurssivasarojen paukkeessa syntyi pulaliike, joka vaati yksinkertaisesti maatilojen pakkohuutokauppojen kieltämistä ja muutosta Suomen Pankin kireään rahapolitiikkaan.

Pulaliike sai kannatusta muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä. Se sai jalansijaa myös Keski-Suomessa, joskin pulamiesten ehdokkaana eduskuntaankin pyrkinyt saarijärveläinen Taavi Junttimäki - Juntti-Tatu - oli poliitikoksi liian omaperäinen mies. Hänen vaalilauseensa oli "Kalakeiton ja kansanvallan puolesta". Aitoa populismia oli Juntti-Tatun vaalilupaus saarijärveläisten vapauttamisesta kokonaan kunnallisverosta.

VAIKKA vuonna 1959 perustetun Suomen Pientalonpoikain Puolueen perustamisen keskeisin selitys oli Veikko Vennamo, oli taustalla muutakin eli maaseudun pienviljelijöiden ja metsätyömiesten vaikeudet.

Puolue muutti nimensä vuonna 1966 Suomen Maaseudun Puolueeksi (SMP). Yhteiskuntailmasto alkoi olla suotuisa vennamolaisuudelle. Keskeisin tekijä oli maaseudun rakennemuutos. Vuosikymmenen alussa maksettiin raivauspalkkioita ja saman vuosikymmenen lopulla valtio maksoi peltojen "paketoinnista" eli viljelemättä jättämisestä.

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa SMP nousi 18 kansanedustajan puolueeksi. Mutta kysymys oli muustakin kuin elinkeinorakenteen muutoksesta. Ihmiset protestoivat1960-luvun radikalismia vastaan. Eivät suomalaiset hyväksyneet kaikkien arvojen uudelleenarviointia. Monet kokivat, että siihen sisältyi loukkaavaa rienausta.

POPULISTISTEN liikkeiden kannatus ei ole ollut kestävää. Vennamolaisuuden kannatus aaltoili eikä isältä pojalle siirtynyt puolue kestänyt hallitusvastuuta.

Soinilaisuus on vennamolaisuuden perintöä. Soinilaisuuden kannatuksen taustalla on yhtenä tekijänä taloudellinen eriarvoistuminen. Sadoillatuhansilla suomalaisilla on todellisia toimeentulovaikeuksia. Samalla nopea kansainvälistyminen merkitsee muutoksia, joissa kansalaisten on vaikea pysyä mukana. Tunne elämänpohjan epävarmuudesta yleistyy.

Kysymys on myös ajan arvoista ja asenteista. Suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus ovat inhimillisen yhteiskuntakehityksen peruslähtökohtia. Mutta monet kokevat niin, että nykyajan suvaitsevaisuus on yksisuuntaista eli suvaitsevaisuuden nimissä ollaan tosiasiassa suvaitsemattomia toiseen suuntaan. Aito suvaitsevaisuus kiteytyy suomalaisessa sananlaskussa: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.