Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
22.07.2010 16:47
Kolumni
Romanialaisten hylkäämä nero
Tapani Luotola
Kirjoittajan kolumnit
Romanian entinen diktaattori Nicolae Ceausescu palasi hetkellisesti kirjaimellisesti päivänvaloon, kun hänen ja vaimonsa Elena Ceausescun ruumiit kaivettiin haudoistaan henkilöyden varmistavia dna-testejä varten.
Nicolae Ceausescu johti Romaniaa kovin ottein vuosina 1965-1989, ensin kommunistisen puolueen pääsihteerinä, sitten valtioneuvoston puheenjohtajana ja lopulta itsevaltaisena presidenttinä. Ceausescu yritti tuloksetta vastustaa Itä-Euroopan kansandemokratiat kaatanutta vuoden 1989 vallankumousaaltoa - oma turvallisuuspalvelu vaihtoi puolta.
Ceausescu saatiin vaimoineen kiinni pakomatkallaan, tuomittiin pikaoikeudenkäynnissä ja teloitettiin jouluna 1989. Silminnäkijöiden mukaan ruumiit peitettiin salaa yöllä hautoihin, joille pystytettiin ristit väärillä nimillä.
Dna-testejä on vaatinut Ceausescujen vävy Mircea Opran. Suku haluaa varmistaa, että haudoissa ovat todella oikeat vainajat ja haudata heidät asianmukaisesti.
CEAUSESCUN ensimmäisinä vallan vuosina Romanian itsenäinen ulkopolitiikka noteerattiin lännessäkin. Maa lopetti aktiivisen toimintansa Varsovan liitossa, kieltäytyi osallistumasta Tshekkoslovakian miehitykseen ja solmi ensimmäisenä itäblokin maana suhteet Euroopan neuvostoon. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon vieraili Romaniassa vuonna 1969.
Penseämmin lännessä suhtauduttiin Ceausescun vierailuihin Kiinassa ja Pohjois-Koreassa vuonna 1971 ja niiltä tuliaisina tuotuihin kulttuurivallankumouksen ja juche-aatteen ideoihin, jotka johtivat uusstalinistiseen kulttuuripuhdistukseen ja hillittömään modernisaatio-ohjelmaan. Maaseudun lisäksi koekenttänä oli pääkaupunki Bukarest, jonka keskusta hävitettiin uusien hankkeiden kuten valtavan Kansojen palatsin tieltä.
ROMANIAN johtajan avomielisyys ei ollut koskaan ulottunut ulkopolitiikkaa pitemmälle ja salainen poliisi Securitate valvoi kansaa. Silti länsi lainoitti Romaniaa, josta se toivoi säröä itäblokin rintamaan. Velkataakasta vapautuakseen Ceausescu muutti perustuslakia niin, että ulkomaisen velan otto tuli mahdottomaksi.
Jo kertyneiden velkojen maksamiseksi elintarvikkeiden vientimaassa Romaniassa aloitettiin ruuan säännöstely ja sähkön tuotanto suunnattiin raskaaseen teollisuuteen. Romanialaiset saivat tottua kylmiin koteihin, päivittäisiin sähkökatkoksiin ja pimeisiin katuihin. Terveyspalvelut romahtivat, kun lääkkeitä ei enää tuotu, ja eliniän odote laski alhaisimmaksi Euroopassa.
Valvonta tiukkeni, kaikki kyttäsivät toisiaan. Securitaten toimia tutkineen komitean mukaan joka kolmas romanialainen oli vuonna 1989 salaisen poliisin ilmiantaja. Puhelinkuuntelujärjestelmä kopioitiin Itä-Saksasta. Se syntyi helposti, sillä vuonna 1989 23 miljoonan asukkaan Romaniassa oli vain 700 000 puhelinliittymää.
KESÄLLÄ 1989 ulkomaanvelat oli vihdoin maksettu. Mutta sitten kiittämätön kansa nousi isäänsä, "Karpaattien neroa" ja "Ajatusten Tonavaa" vastaan.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.
