Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
29.08.2009 22:02
Kolumni
Ruoka on Suomessa halpaa kuin roska
Topi Nykänen
Kirjoittajan kolumnit
Pikainen iltakierros jyväskyläläisten ruokakauppojen jäteastioilla kertoo sen, mikä kaikkien olisi hyvä tietää: roskikset pullistelevat painonsa arvosta kelvollista, parhaimmillaan jopa herkullista ruokaa.
On tuoreita kasviksia ja hedelmiä, hapanmaitotuotteita, leipää, juustoa, makkaraa ja kuivaelintarvikkeita. Päälle vielä jälkiruoaksi kunnon pullapitko ja purkillinen vadelmahilloa.
Dyykkaaja etsii ruokansa täältä, ylikuntoon viritetyn elintarvikekaupan sokeasta pisteestä. Ja typertyy toisinaan ihmettelemään, miten voi olla mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa kuormata moneen kertaan jalostettua, pakattua ja rahdattua ravintoa joka päivä tonnikaupalla kaatopaikalle.
Eikös ruoan pitänyt olla hirvittävän kallista?
Ravinnon dumppaaminen sotii inhimillistä järkeä vastaan. Sen taustalla lyökin kättä kaksi alhaista viettiä: varallisuuden ja nautinnon himot. Kauppa pyrkii maksimoimaan voittonsa kaikin keinoin ja kuluttaja on tottunut saamaan kaiken haluamansa aina haluamallaan hetkellä.
Kaupan on siis tarjottava kuluttajalle kaikkea tässä ja heti, sillä muuten kuluttaja pettyy, suuttuu ja vaihtaa kauppaa.
Jotta ruoka ei koskaan hyllyiltä lopu, sitä on tilattava aina vähän enemmän kuin asiakkaat ostavat. Vanheneva ylijäämä kipataan huoletta roskiin.
Tämän järjettömän kierteen lopputuloksena suomalaiset kaupat pitävät hyllynsä täynnä dumppaamalla vuosittain ehkä jopa sata miljoonaa kiloa ruokaa jätteeksi. Aamulehti kysyi elokuun alussa Suomessa toimivilta vähittäiskaupan jäteiltä, kuinka suuri niiden elintarvikehävikki on. Ainoastaan S-ryhmä vastasi selkeällä luvulla: viime vuonna 27 miljoonaa kiloa.
Luku on monumentaalisen suuri siitä huolimatta, että S-ryhmä on kertomansa mukaan onnistunut pienentämään hävikkiä kahdessa vuodessa jopa neljänneksellä. Silti S-ryhmää on kiitettävä rehellisyydestä: niin Kesko, Suomen Lähikauppa kuin saksalainen Lidl eivät kertoneet lukujaan julkisuuteen.
Ruoan liialliseen ostamiseen ja sitä kautta pilaamiseen syyllistyvät yhtä lailla myös useimmat kotitaloudet. Perhekoosta riippuen suomalainen kotitalous tuottaa vuodessa kymmeniä kiloja ruokajätettä. Kyse on siis siitä osasta biojätteitä, joka on pilaantunutta, alun perin hyvää ruokaa.
Me kuluttajat aiheutamme osaltamme kaupan jättihävikit vaatimalla, että kaikkia tuotteita on oltava tarjolla koko ajan. Ja siitä huolimatta alennumme vielä kotonakin heittämään roskiin valtavan osan tuosta ruoasta. Kyllä me olemme tyhmiä.
Todellisuudessa ruoka onkin Suomessa sekä kauppiaalle että useimmille kuluttajille niin älyttömän halpaa, että sitä voi kohdella kuin roskaa.
Ja vielä arvonlisäveroa pitäisi alentaa?
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen toimittaja. Kuva on vuodelta 1984.
