Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
24.08.2010 17:33
Kolumni
Sahaselkä linnunpöntössä
Matti Härkälä
Kirjoittajan kolumnit
Kyy linnunpöntössä. Semmoisen kuvasarjan lähetti sähköpostissa Raija Hämäläinen Jyväskylän Palokasta. Pönttö oli keväällä ripustettu puukatoksen yläpalkkiin, ja alkukesästä sen sisältä kuuluikin piipitystä. Heinäkuussa iso kyy luikersi pönttöön, oleskeli siellä aikansa ja tuli lopulta ulos. Koko vierailusta tuli sähköpostissa upea kuvasarja.
Nyt Hämäläinen kysyy, että mihinkäs pönttö pitäisi siirtää, että sama ei toistuisi. Jos kerran kyy kykene kiipeämään pönttöön puupinoa pitkin, niin eikös se samalla tavalla luikerra puuhunkin?
En ole mokomaa ennen nähnyt, mutta lukenut olen. Kyllä kyy voi mennä myös puuhun ripustettuun pönttöön. Sellaisista havainnoista on kerrottu monesti. Lienee vain hyväksyttävä semmoinen tosiasia, että pikkulinnut ovat alituisessa pedon hyökkäyksen vaarassa. Kaikilta pedoilta suojassa olevaa pöntön paikkaa tuskin on olemassakaan.
METSÄKANALINTUJEN kannat ovat Keski-Suomessa nyt valtakunnan huippua. Riistakolmiolaskentojen alustavien tulosten mukaan Keski-Suomen metsotiheys on 4,7 lintua neliökilometrillä. Lukema on maan suurin. Myös pyytiheys, 12 lintua neliökilometrillä, on maan suurin. Teeritiheyskin keikkuu lähellä kärkeä. Teeriä on 12 lintua neliökilometrillä. Lopulliset laskentatulokset saadaan ensi kuun alussa.
Valkoposkihanhi on onnistunut pesimään Kolimajärvellä Pihtiputaalla. Hanhiparilla oli alun perin kolme poikasta. Tämän kuun 20. päivänä tehdyn havainnon mukaan poikasista vain yksi oli jäljellä.
Aiemmin valkoposkihanhi on pesinyt Keski-Suomessa vain Keski-Päijänteellä. Siellä ei pesintöjä tänä vuonna ollut.
TILHET OVAT innostuneet pesimään Keski-Suomessa tavallista sankemmin joukoin. Poikashavaintoja on saatu Jyväskylästä sekä Säynätsalosta, että Korpilahdelta. Myös Äänekoskelta ja Saarijärveltä on kaksi poikashavaintoa, Viitasaarelta ja Pihtiputaalta vielä enemmän.
Kun näin monia poikueita on nähty, pesintöjen kokonaismäärän täytyy olla kymmeniä.
Ylivoimainen valtaosa Suomen tilhistä pesii Pohjois- ja Itä-Suomen havumetsissä. Keski-Suomessa pesinnät ovat satunnaisia. Talvisin tilhi sen sijaan on Keski-Suomessa hyvinkin runsaslukuinen vieras. Pihlajanmarjasadosta riippuu, miten pitkään tilhiparvet täällä viihtyvät. Tulevana talvena varmaan aika kauan.
VIIDEN KESKI-SUOMEN karhun kaulassa roikkuu nyt radiopanta, joka satelliittien välityksellä lähettää tutkijoille tiedon siitä, missä otso kulloinkin kulkee. Nimetkin kaikille on annettu. Piika on pannoitettu Ähtärissä, mutta se poikkeaa usein Keuruun puolelle. Keuruun pantakarhuja ovat myös Kaunotar, Vilkas ja Velho. Kannonkoskella pannoitettu karhu on ristitty Osmoksi.
Jos tällainen pantakarhu saadaan meneillään olevassa jahdissa saaliiksi, sen lihan ei saa myydä. Kyseessä on varotoimi, jotta myyntiin ei tulisi lihaa, jonka varoaika on vielä menossa.
Karhuthan on pannoituksen vuoksi nukutettu ja niille on mahdollisesti samassa yhteydessä annettu lääkkeitä. Varoaika päättyy kaikkien osalta vuoden vaihteen tienoissa. Omaksi ravinnokseen metsästäjä voi lihaa käyttää varoaikanakin.
Keski-Suomessa on kaksi karhujen pyyntilupaa. Toinen niistä on myönnetty Keuruulle, joten Kaunotar, Piika, Vilkas ja Velho ovat vaaravyöhykkeessä. Osmon olinpaikoille pyyntilupaa ei ole.
