Suomestako kaupunkien valtio?

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 03.08.2010 18:24

Kirjoittajan kolumnit

Suomalaisen elämänmuodon säilyttäminen oli aikoinaan kokoomuksen iskulause. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nyt esillä suomalaisen elämänmuodon teemaa sivuava kysymys eli miten ja millaisessa ympäristössä suomalaiset tulevaisuudessa asuvat ja elävät.

Vaikutusvaltainen sosiaalidemokraatti Paavo Lipponen arvioi ( Suomen Kuvalehti 30.7.), että Suomen tulevaisuus ratkeaa Helsingin seudulla ja muutamissa suurissa kaupungeissa, jotka tarvitsevat yhteyteensä yhdyskuntarakennetta eheyttävän kuntakokonaisuuden.

Lipposen mallissa Suomi jakautuisi kaupunkien yhteyteen koottavista kunnista, joita olisi muutamia kymmeniä. Suomesta tulisi kaupunkien johtama maa. Maakuntahallinto voitaisiin tarpeettomana lopettaa.

Lipposen ajatus yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla ei ole uusi. Muiden muassa asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on esittänyt samansuuntaisia näkemyksiä.

MUTTA ONKO todella niin, että Suomen tulevaisuus ratkeaa Helsingin seudulla ja muissa suurissa kaupunkikeskuksissa?

Suomi on viennistä elävä maa. Vienti ei ole pelkästään suurten kaupunkien teollisuuden varassa. Merkitystä on sentään esimerkiksi Jämsän ja Äänekosken kaltaisilla pienemmillä keskuksillakin. Maaseudulla on vientiteollisuutta enemmän kuin suurissa kaupungeissa tiedetäänkään. Helsingin osuus Suomen viennistä ei ole mitenkään ratkaiseva.

Mikäli näkymät Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisteollisuuden kasvusta edes osapuilleen toteutuvat, kasvaa näiden alueiden merkitys huomattavasti.

Suomen tulevaisuutta eivät ratkaise ainakaan yksin pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupungit. Eikä Helsingin seutu nouse samaan sarjaan Euroopan todellisten metropolien kanssa minkäänlaisella metropolipolitiikalla.

YHDYSKUNTARAKENTEEN tiivistämistavoite herättää monia kysymyksiä.

Suomalaisten asuminen keskitettäisiin hyvin suunniteltuihin ja ainakin teoriassa hyvin toimiviin tiiviisti rakennettuihin taajamiin. Lipposen mallissa kaupunkien johtamissa suurkunnissa se olisi mahdollista kaavoituksen ja rakennuslupalinjausten avulla.

Mutta demokraattisessa maassa on otettava huomioon sekin, miten suomalaiset haluavat asua ja elää.

Tulevaisuudessakin tarvitaan tiiviisti rakennettuja kerrostalo- ja pientaloalueita, väljästi kaavoitettuja maaseutumaisia alueita ja myös haja-asutusta. Jyväskylässä on tähän erinomaiset mahdollisuudet.

Vai haluaako Jyväskylä tiivistää yhdyskuntarakennettaan ja estää uudisrakentamisen Korpilahden kylissä ja haja-asutusalueilla?

Helsingin seudulla on omat haasteensa. Kuntaliitoksia tarvittaisiin, mutta - kuten Lipponen toteaa - alueen neljä kuntaa vetää kukin omaan suuntaansa ja Vantaan sosiaalidemokraatit pyrkivät kaikin keinoin estämään kuntaliitoksen Helsingin kanssa.

Mutta miksi tilanne on tämä Helsingin seudulla, jossa kuntapoliitikoilla on kokemusta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja sen seurauksista?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.