Suomi on biotuotannon mahtimaa

Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 05.03.2010 16:45

Kirjoittajan kolumnit

Suomi on biotuotannon mahtimaa. Bioraaka-aineista tärkein, metsä, kasvaa vuosittain 100 miljoonaa kuutiometriä. Runsaalla 2,3 miljoonalla peltohehtaarillamme syntyy vuodessa biomassaa yli 10 miljoonaa tonnia; missä viljaa on 4,1 ja olkea 2,6 miljoonaa tonnia sekä saman verran nurmea.

Soiden hitaasti uusiutuvan biomassan määrä on noin 9,4 miljoonaa hehtaaria, jonka energiasisältö on noin 58000 terawattituntia. Sillä turvattaisiin suomalaisten sähkönkulutus yli 6000 vuodeksi.

Toimissa ilmastomuutoksen hillitsemiseksi uusiutuvat biomassat ovat mainioita raaka-aineita moneen tarkoitukseen, muun muassa ruoaksi, teollisiksi hyödykkeiksi ja energiaksi.

Kansalaiset ja elinkeinoelämä hyödyntävät Suomessa aika suuren osan uusiutuvasta biopotentiaalista.

Sahatavaraa käytämme lähes kuutiometrin asukasti kohti eli yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraava maa maailmassa.

Valmistamme paperia yli 100 miljoonan ihmisen kulutukseen.

Metsäteollisuuden tuotteiden osuus nettovientituloistamme on yli 20 prosenttia. Silti metsien kestävästä käytöstä hyödynnämme vain noin 70-80 prosenttia ja kasvusta 50-60 prosenttia.

Pellon kasvustosta olki on vielä heikosti hyödynnetty. Turvemassan kasvu ylittää Suomessa noin kaksinkertaisesti turpeen kulutuksen.

SUOMESSA vielä hyödynnettävissä olevat biomassat on saatava tuottavaan ja kestävään käyttöön. Erityisesti tämä koskee puuta.

Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus aloitti yhdessä suomalaisen metsäsektorin ja tiedeyhteisön kanssa toimet uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseksi. Vanhasen toinen hallitus on edelleen tehostanut toimia. Alan huippukeskittymissä tehdään paljon työtä uuden menestyksen luomiseksi. Tavoite on, että vuonna 2030 valmistaisimme metsästä noin 40 prosenttia sellaisia tuotteita, joita emme vielä edes tiedä.

Hallitus toteuttaa sekä puutuotealan että puurakentamisen edistämisohjelmia osana metsäsektorin strategista ohjelmaa. Tarkoitus on löytää keinot puurakentamisen vauhdittamiseen kotimaassa. Tavoitteena on samalla alan viennin edellytysten parantaminen.

Tähän piiskaa jo sekin, että esimerkiksi ovien ja ikkunoiden viennin osuus on vain 20-30 prosenttia maan tuotannosta. Huonekaluja Suomeen tuodaan noin kaksi kertaa enemmän kuin meiltä viedään.

Suomi on puun ja muun biomassan energiakäytössä EU:n johtava maa.

Energiapuuta käytetään tällä hetkellä noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Eduskunnan hyväksymässä strategiassa energiapuun käyttö on tarkoitus nostaa 12 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden kapasiteetin vähentyminen vähentää teollisuuden sivuvirroista tuotettavaa energiaa. Tämän korvaaminen varsinaisen energiapuun lisäämisellä edellyttäisi sen käytön nostamista aina 16-17 miljoonaan kuutiometriin.

Suomi on maailman johtava maa bioenergiateknologian kehittämisessä. Uskon, että jo 2-3 vuoden kuluessa Suomeen ollaan rakentamassa 2. sukupolven biodieselteollisuutta, kenties myös etanolituotantoa.

Ministeriössäni valmistellaan lakiesitystä, jolla uusiutuvan komponentin osuus liikenteen polttoaineissa määrätään nostettavaksi vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Biodiversiteettiä vaaliva biotalous on suuri mahdollisuus Suomelle. Se on sitä maamme tarjoamien luonnonvarojen ansiosta. Mutta se on sitä yhä useammin myös siihen liittyvien taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi. Alan osaamisen, teknologian, liiketoiminnan ja viennin vauhdittaminen voivat tehdä Suomesta ja suomalaisista hyvin merkittävän toimijan koko maailmassa ja alasta merkittävän työllistäjän kotimaassa.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta ja elinkeinoministeri.