| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot | Sanomalehti opetuksessa | Keskisuomalainen Oyj |
|
|
|
Täpläravut liikkuivat jo ravustuksen alussa
28.7.2010 00:01
Kirjoittajan kolumnit
Täpläravut osallistuivat kiitettävästi harrastukseen heti ensimmäisenä ravustuspäivänä. Päijänne toden totta näyttää sopivat mainiosti täpläravuille. Syvältä ne tulivat. Parhaat saaliit nousivat viiden metrin vedestä ja vähän syvemmästäkin.
Etenkin suurimpien joukossa oli lukuisia hyvin pehmeäkuorisia yksilöitä. Siitä voinee päätellä, että kaikki isot eivät vielä viikko sitten olleet liikkeellä. Ravuthan yleensä pysyttelevät suojapaikoissaan, kunnes uusi kuori on vaihdon jälkeen tarpeeksi kovettunut. Kunnon saaliita on siis luvassa myöhemminkin. Itse aion kokeilla seuraavan kerran vajaan kuukauden kuluttua.
TELKÄNPOIKIA alkoi mönkiä mökkisaunan hormista ulos kesäkuun puolivälissä Pihtiputaalla. Kummallista tässä on muun muassa se, että sauna oli lämmitetty edellisenä iltana. Kuusi poikasta pääsi lopulta emon seuraksi veteen. Nyt niistä on jäljellä viisi, aika isoja jo.
Savupiipussa on kolme hormia, yksi vesipataa, yksi kiuasta ja yksi tuuletusta varten. Telkän pesä oli luonnollisesti tuuletushormissa, muutenhan poikaset olisivat kuolleet häkämyrkytykseen. Mutta kuuma poikasilla epäilemättä oli saunomisiltana ollut.
Kummallista tässä on lisääkin. Pesä löytyi hormista 1,8 metrin syvyydestä piipun päästä laskien ja hormin mitat olivat 16x17 senttiä. Pohdintaa on aiheuttanut se, että miten emotelkkä on ujuttautunut pesään hautomaan. Nokka vain pylly edellä? Ja mitenkä pikkutelkät jaksoivat kiivetä koko 1,8 metrin matkan pesästä piipun päähän?
Tällä emotelkällä olisi ollut mahdollisuus pesiä myös lähellä olleeseen pönttöön, mutta se siis valitsi hormin. Yleisesti ottaen telkillä on kuitenkin melkoinen asuntopula. Koloja ja pönttöjä on liian vähän, ja nyt ovat kaiken lisäksi naakat innostuneet valloittamaan telkille laitettuja pönttöjä. Lintuharrastajat ovat pohtineet ratkaisua tähän ongelmaan ja keksineetkin yhden: laitetaan pönttö matalalle. Metrin, enintään puolentoista korkeuteen maasta. Naakka, kirkhakkinen, haluaa asunnon korkealta.
Nyt on muuten oikea aika uusien telkänpönttöjen ripustamiseen. Nuoret naaraat näet kiertelevät katsomassa, mihin sopisi ensi keväänä pesiä.
VIRTAVÄSTÄRÄKIN kuvia tuli Toivakasta. Vesa Virtanen lähetti. Eivät ole ollenkaan tavallisia kuvia tänä vuonna, sillä tiedossa on toistaiseksi vain kaksi paikkaa, jossa virtavästäräkkipariskunta on asustanut. Toinen on Jämsänkoskella. Lajin Keski-Suomen valloitus näyttää siis tyrehtyneen. Edellisvuosina on sentään muutama poikuekin nähty. Jyväskylän Tourujoellakin kai kahtena vuotena peräkkäin.
Virtavästäräkin voi sekoittaa keltavästäräkkiin, mutta havaintopaikka voi neuvoa lajin tarkistamiseen. Virtavästäräkki asustaa nimensä mukaisesti virtaveden äärellä. Toivakan pariskunnan kesäpaikka on ollut pikku puron varressa.
KYMMENITTÄIN MAAHAN pudonneita vihreitä kuusenkäpyjä näkyi Korpilahden Oittilasta lähetetyssä valokuvassa. Kuvaaja kertoo nähneensä kuusissa pieniä lintuja, jotka käpyjä pudottelevat. Pikkukäpylintuja epäilemättä. Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen havaintolistan mukaan niitä on viime aikoina Keski-Suomessa vaeltanut. Kuusen siemenet ovat pikkukäpylinnun herkkua. Isokäpylintu taas on mieltynyt männyn siemeniin.
Käpylinnun kävyn voi tunnistaa, vaikka itse lintua ei näkisikään. Sen ristinokka on nimittäin niin ovelasti suunniteltu, että siemenen saa suuhunsa käpysuomua irrottamatta. Merkiksi käpylinnun aterioinnista jää viilto käpysuomun selkäpuolelle. Läheltä tarkastellen sen näkee.
Luontopalsta ilmestyy parillisen viikon keskiviikkona.
