Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
20.08.2010 18:07
Kolumni
Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia
Aila Paloniemi
Kirjoittajan kolumnit
Kesä on taas tarjonnut koko maassa valtavan kirjon erilaisia pitäjä- harrastus- ja kulttuuritapahtumia. Vähänkin aktiivinen on halutessaan löytänyt juuri itselleen sopivan tavan virkistyä. On synnytetty kaivattua yhteisöllisyyttä ja lisätty sosiaalista pääomaa.
Kyse on suuremmasta voimavarasta, kuin äkkipäätä arvaisikaan. Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja pidentävät ikää vähintään yhtä tehokkaasti kuin aktiivinen liikunta, laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen tai matalat kolesteroliarvot.
Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Markku T. Hyyppä muistuttaa, että sosiaalisen osallistumisen ja yhdessä tekemisen malli kopioidaan jo varhaislapsuuden kasvuympäristössä. Jos sosiaalinen pääoma ei kuulu lapsen luontevaan kasvualustaan, yhteisöllisyyttä on hankala omaksua myöhemminkään.
Opetusministeriön luovuusstrategian loppuraportissa huomautetaan, että koko julkinen palvelujärjestelmä saisi uutta voimaa ja uusia työtapoja, jos tavallisten, eri-ikäisten ihmisten arjen luovuutta hyödynnettäisiin nykyistä paremmin. Samalla ihmiset saisivat uusia mahdollisuuksia toimia yhteisöllisesti.
Myös työttömät ja muuten syrjäytymisvaarassa olevat tulisivat tällä tavalla vedetyksi mukaan yhteiskuntaa ja palvelujärjestelmää kehittämään. Johdin viime hallituskaudella yhtä luovuusstrategian työryhmistä ja nostimme vahvasti esiin juuri tavallisten ihmisten luovuuden merkityksen yhteiskunnan kehittäjänä.
LUOVAAN hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu taiteen ja kulttuurin edistäminen ja sen edellytysten vahvistaminen. En pidä hyvänä, että taiteen julkinen tuki aina asetetaan vastakkain sosiaalipolitiikan ja sen resurssivaatimusten kanssa. Asia pitäisi nähdä päinvastoin; taiteen tukeminen on myös ennaltaehkäisevää sosiaalipolitiikkaa. Taide on yhteiskunnallisen kehityksen strateginen voimavara. Luovuuden vaaliminen ja siihen kannustaminen on perusta yhteisön kehittämiselle sen kaikilla alueilla.
Suomenruotsalainen kielivähemmistömme tarjoaa juuri tätä sosiaalisen pääoman mallia meille kaikille. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat vahvasti suomenruotsalaisen vähemmistömme yhteisölliseen elämäntapaan. Suomenruotsalaiset ovatkin poikkeuksellisen terveitä ja pitkäikäisiä muihin suomalaisiin verrattuna. Taloudellinen hyvinvointi ei selitä tätä eroa.
YLILÄÄKÄRI Markku T Hyyppä ryhmineen on todennut tutkimuksissaan, että sosiaalinen pääoma pienentää myös ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Aktiivisesti yhdistys-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan osallistuvilla naisilla on noin neljä prosenttia pienempi riski kuolla aikaisemmin kuin naisilla, jotka eivät kuulu yhdistyksiin eivätkä harrasta vapaa-aikanaan.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että jos naisilla on sosiaaliseen pääomaan kuuluvaa keskinäistä luottamusta, riski kuolla ennenaikaisesti väheni 30 prosentilla.
Boinkum Benson Konlaan väitöksessä kulttuurikokemusten vaikutuksista terveyteen osoitettiin, että kulttuuritoiminnan ja taiteiden myönteinen vaikutus ihmisen terveydentilaan on merkittävä. Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista oli, että henkilö joka ei ollut aiemmin osallistunut lainkaan kulttuuritoimintaan, mutta aloitti osallistumisen, pystyi saavuttamaan saman tason koetussa terveydentilassa kuin kulttuuritoimintaan pitkään osallistunut. Vaikutuksen todettiin olevan myös päinvastainen, eli jos myönteisinä koetut harrastukset jäivät pois, koettu terveydentila huononi.
Hoitolaitoksissa voidaan ja tulisi nykyistä enemmän käyttää kulttuuria tukemaan ja edistämään terveyttä. On todettu, että kulttuurin merkitys korostuu erityisesti pitkäaikaissairaiden hoidossa. Suurin painoarvo on sosiaalisessa yhdessäolossa ja siitä tulevassa mielihyvässä. Positiivisia elämyksiä voi saada vaikkapa musiikkituokiosta, viihtyisästä ympäristöstä tai luontokokemuksesta.
Olen monissa STM:n seminaareissa vaatinut taiteen ja kulttuurin kirjaamista Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Työ on kannattanut. Nyt kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle on valmistunut toimintaohjelma. Siinä painotetaan kulttuuria osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä. Ohjelmassa korostetaan myös taiteen ja kulttuurin merkitystä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työhyvinvoinnin edistämistä.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.
