Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
07.11.2007 16:03
Kolumni
Taikaviitta vastaan Elinkeinoelämän keskusliitto
Ville Lämsä
Kirjoittajan kolumnit
Supersankarisarjakuvien juonikuviot pätevät yllättävän hyvin työmarkkinakiistoihin. Työmarkkinoillakin kaikki on mustavalkoista: äärimmäisen hyvän ja pahan edustajat taistelevat keskenään.
Tässä tapauksessa pahiksia edustavat työnantajat ja hyviksiä kaikki muut. Ilkimysten puolta johtaa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Kyseessä on se järjestö, joka tyrmää vaatimukset aina, kun tavallisille ihmisille ehdotetaan jotain kivaa.
Parannetaan palkkaa? Ei. Opintotukea? Ei. Mitä tahansa muuta sosiaalietuutta? Ei. Viimeisimpänä tasa-arvoministeri Stefan Wallin (r.) esitti vanhempainvapaan pidentämistä, jotta isät ehtisivät viettää aikaa lastensa kanssa. Ei, ei, ei.
Luin EK:n julkaisua Vastuullinen yritystoiminta. Hämmästyin, sillä luulin löytäneeni työnantajajärjestön pehmeän puolen. Luulin turhaan.
Pääasiallisina keinoina vastuullisuuteen lueteltiin yrityksen kannattavuus ja kilpailukyky. Huokaus, kyllä lohduttaa pientä ihmistä. Tai itse asiassa julkaisussa ihmisestä puhutaan "keskeisenä menestystekijänä", ei ihmisenä.
Keskusliiton ilkeys ruumiillistuu toimitusjohtaja Leif Fagernäsissä ja hänen kakkosmiehessään Seppo Riskissä. Heidän suullaan liitto ilmestyy säännöllisin väliajoin paheksumaan opiskelijoita, työttömiä, sairaanhoitajia ja muita luusereita, jotka eivät ole elämässään tarpeeksi tuottavia.
Samalla Fagernäs ja Riski muistavat aina retostella, miten oikis tuli käytyä suunnilleen kolmessa vartissa rinnakkain reserviupseerikoulun kanssa. Perhe perustettiin ja töitä tehtiin, eikä yhteiskunnan tukia nostettu koskaan.
Vastapuolella ovat usein poliitikot, jotka haihattelevat milloin mitäkin talouskasvun vaarantavaa parannusta. Minulle tulee heistä mieleen Aku Ankan supersankarihahmo Taikaviitta. Hän on vähän tohelo, mutta aina hyvien puolella.
Ihmettelin, miksi joku haluaa ilkeillä ammatikseen. Sarjakuvissa taustalla on yleensä karmea tapaturma, josta pahis syyttää yhteiskuntaa. Esimerkiksi Teräsmiehen Lex Luthor menetti hiuksensa kemiallisessa kokeessa, ja Batmanin Jokeri putosi radioaktiiviseen jätteeseen.
Fagernäsin ja Riskin kohdalla tällaisesta ei tiedetä. Niinpä luulisi, että herrojen pätevyydellä varustetuille kavereille löytyisi mukavampiakin hommia kuin ilonpilaajina toimiminen.
Verotiedot julkistettiin viikko sitten. Niiden mukaan Fagernäs tienasi viime vuonna yli 300 000 euroa - lähes kolminkertaisesti palkansaajapuolen Lauri Ihalaiseen verrattuna. Riski pääsi melkein 200 000 euroon. Palkoista kuultuani aloin ymmärtää EK:n miehiä aiempaa paremmin.
Keskusliitto voisi kuitenkin tehdä jotain imagonsa kohentamiseksi. Annan ilmaisen vinkin: menkää televisioon.
Aiemmin Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti vastasi mielestäni ilkeydeltään puolijoukkueellista EK:n pomoja. Nyt hän esiintyy MTV3:n Leijonan kidassa. Ohjelmassa Lehti onnistuu vaikuttamaan melkein sympaattiselta kuunnellessaan kaiken maailman hullujen älyttömiä liikeideoita.
Siihen pystyisivät varmasti myös EK:n sedät. Siis istuttakaa Lefa ja Sepi nahkatuoleihin ja hankkikaa jostain köyhiä anomaan niiltä armoa. Minä katsoisin. Ja ehkä tykkäisinkin.
