Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu 04.04.2012 18:57
Kolumni

Talous kuntoon, kaupunki

Kirjoittajan kolumnit

Jyväskylän talous on tyrmistyttävässä kunnossa. Erikoistutkija Heikki Helinin vertailun mukaan Jyväskylä on suurten kaupunkien heikoin talousluvuissa. Jyväskylän asema heikkeni viime vuonna. Monissa muissa kaupungeissa taloutta saatiin terveeseen suuntaan.

”Käyttötalousmenomme ovat kasvaneet enemmän kuin muilla suurilla kaupungeilla keskimäärin. Menojen kasvu oli meillä 7,5 prosenttia, kun kuntakentän keskiarvo oli 4,5 prosentin tienoilla. Viime vuoden tilinpäätöksen tapaan ei voi jatkaa”, kaupunginjohtaja Markku Andersson sanoi eilen Keskisuomalaisessa. Hän on oikeassa.

Kaupungin johdolta voi odottaa napakkuutta. Tervehdyttämisohjelma on saatava toteutumaan.

Mutta virkajohto ei voi mitään, jos poliitikot kaatavat säästöjä. Juuri näin on viime vuosina käynyt.

Vastuu on nyt poliitikoilla. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Pauli Partasen (kok.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Lauttamuksen (sd.) on terhistäydyttävä.

Toivottavasti äänestäjät muistavat Jyväskylän talousluvut myös syksyn kunnallisvaaleissa. Nykyinen meno johtaa katastrofiin. Tulevaisuudessa joudutaan tekemään erittäin pahoja palvelujen lopettamisia, jos tervehdyttämistä ei pikaisesti aloiteta.

Siksi toivoisinkin, että löperöt poliitikot joutuisivat kantamaan vastuunsa jo tulevissa vaaleissa.

 

Pankit ovat huonossa huudossa naapurimaassamme. TNS-Sifon tekemän tutkimuksen mukaan pankit, teleoperaattorit ja sähköyhtiöt ovat ruotsalaisten epäsuosiossa.

Kaikkien pankkien uskottavuus putosi kuluttajien mielikuvissa voimakkaasti. Jyrkimmin laski Nordean sijoitus. Sen hallituksen puheenjohtajana on suomalainen Björn Wahlroos. Hänen lausuntonsa eivät ole ruotsalaisten parissa saaneet sympatiaa.

Suomessa Wahlroosin puheisiin on totuttu eivätkä ihmiset äänestä jaloissaan Wahlroosin vetämiä yhtiöitä vastaan. Ruotsissa tuntuu olevan osin toisin. Räyhäkkään ylivedetyt mielipiteet tulkitaan siellä ehkä tyhmyydeksi, kun meillä osa pitää niitä suorapuheisuutena.

 

Ministeri Stefan Wallin (r.) on syvässä alamäessä. Ilta-Sanomat on selvittänyt, että Wallin osti vaimonsa kanssa Åbo Akademin säätiöltä Turusta asunnon 227 000 eurolla vuonna 2001. He myivät saman asunnon takaisin vuonna 2009 465 000 eurolla.

Wallin on säätiön valtuuskunnassa.

Asunnon hinta nousi oston ja myynnin välissä 75 prosenttia. Yleinen markkinahinta nousi samaan aikaan 37 prosenttia.

Poliitikkojen sisäpiiritekemiset näyttävät tosi rumilta.

 

Asuntoetu on yksi poliitikkojen ja yritysjohtajien puljausmuoto. Asuntoedun verotusarvo ei vastaa markkinavuokria etenkään pääkaupunkiseudulla. Verotusarvo on monesti alle puolet sen todellisesta arvosta. Eli asuntoetuasunnossa Helsingissä asuva voi saada hurjaa veroetua.

Kun Kataisen-Urpilaisen hallitus hakee verotuksen piiriin uusia tuloja ja leikkaa vaikka tavallisen myyntimiehen kilometrikorvauksia, miksi se ei puutu Helsingin seudun asuntoetuihin? Muualla Suomessa asuntoetujen verotusarvo on lähempänä oikeaa arvoa.

Lähetä linkki
Sähköposti

Kolumnit

Seuraa meitä Facebookissa