Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
11.10.2008 00:01
Kolumni
Turha halveksua Salkkareita, snobit
Ville Lämsä
Kirjoittajan kolumnit
Television kanssa hienostelevat snobit, kukaan ei ärsytä minua yhtä paljon kuin te. Tarkoitan teitä, jotka ilmoitatte suosikkikanavaksenne Ylen Teeman ja kerrotte seuraavanne vain laatudokumentteja.
Lempiharrastuksiinne kuuluu tavallisten ihmisten katselutottumusten pilkkaaminen. Paheksutte tositelevisiota ja varsinkin heitä, jotka seuraavat, herra paratkoon, Salattuja elämiä.
Onneksi elämme markkinataloudessa, jossa kaupallisia televisioyhtiöitä ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Salatut elämät on maan katsotuin draamasarja, joten sitä tuskin lopetetaan kulttuurieliitin halveksunnan vuoksi. Myös kaikenlaiset idolsit ja bigbrotherit juhlivat tilastoissa.
Olin kerran mediatutkija Veijo Hietalan luennolla. Hän kertoi, että katsojat etsivät saippuasarjoista toimintamalleja arkielämäänsä. Salkkarit kumppaneineen eivät siis ole pelkkää aivotonta viihdettä.
Kuinka oikeassa Hietala onkaan! Ajatellaanpa vaikka Lapin Kansan päätoimittajan paikalta kenkää saanutta Johanna Korhosta. Jos Korhonen seuraisi Salkkareita, hän olisi oppinut jo vuosia sitten, ettei seksuaalivähemmistöillä mene Lapissa hyvin. Sarjassa Kalle ja hänen Sodankylässä palvellut upseeripoikaystävänsä Kuisma pakenivat ahdasmielisiä asenteita Brasiliaan asti.
Tällä hetkellä Salkkareissa seurataan juonikuviota, joka valistaa nuoria internetin varjopuolista tehokkaammin kuin miljoona sivua opetusministeriön rahoittamien mediakasvatustyöryhmien raportteja. Teinityttö Peppi laittoi sarjassa itsestään IRC-Galleriaan eroottissävytteisen kuvan saadakseen ihailevia kommentteja. Nyt vain odotamme, milloin joku keski-ikäinen ahdistelija ilmestyy Pepin oven taakse.
Salatut elämät sai aikanaan Kehitysvammaisten Tukiliiton tunnustuspalkinnon, koska Downin syndroomaa sairastanut roolihahmo Roosa lisäsi niin paljon suvaitsevaisuutta kehitysvammaisia kohtaan. Tällä hetkellä sarjassa seikkaileva Noora tehnee saman hiv-positiivisille.
Salkkarit kerää säännöllisesti joka viidennen suomalaisen ruutujen ääreen, joten ohjelman merkitystä asenteiden muokkaajana ei kannata vähätellä.
Tositelevisiosta katsojat hakevat puolestaan tunnekokemuksia, tiesi Hietala. Totta sekin. On hirveän terapeuttista vihata esimerkiksi tiettyjä Big Brother -talon asukkaita. Välillä tietysti tuntee itsensä ilkeäksi kuin kokoomuslainen yksityisyrittäjä, mutta toisaalta aggressioille voi tuskin keksiä turvallisempaa kohdetta. Monikohan mummo on välttynyt potkituksi tulemiselta pelkästään tositelevision ansiosta?
Tosin pieni syyllisyys läikähti mielessäni vähän aikaa sitten. Big Brotherissa kisaillut korpilahtelainen Harri Huhta-aho sai hengenvaarallisen verenmyrkytyksen suostuttuaan korvansa naulaamiseen siksi, että minä viihtyisin ohjelman ääressä paremmin.
Sellaisina hetkinä täytyy vain muistuttaa itselleen, että ne ovat täysi-ikäisiä ja telkkarissa vapaaehtoisesti.
Snobit, katselkaa vain Teemaanne, mutta muistakaa, että ohjelmilla on muitakin kuin taiteellisia arvoja.
Ai niin, tutkin teitä varten Finnpanelin katsojatilastoja. Arvatkaa, mikä on lempikanavanne suosituin ohjelma? Hymyhuulet! Myöntäisitte, että edes vähän harmittaa.
